MUSEOKIERROS

Perjantaina päätin hypätä autoon ja matkustaa Saarijärvelle, vanhaan kulttuuripitäjään. Tarkoitus oli käyttää hyväksi vielä pari päivää voimassa olevaa museokorttia, joten museokierroshan pikkumatkastani muodostui. Liekö Sinulle tuttu juttu, että Saarijärveltä ovat kotoisin Tapperin taiteilijaveljekset Kain, Marko, Yrjö ja Harri, näyttelijä Tarmo Manni, kuvanveistäjä Hannes Autere sekä Marimekon entinen toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen?

 Ensin pyyhälsin päämuseolle, jossa on meneillään Kuutti Lavosen sekä Pentti Hakala Tuleva-näyttely. Museohan ei siis ole pelkästään menneisyyden esittelyä. Pihapiirin patsaspuistossa on monta mielenkiintoista veistosta kuten

Arvo Siikamäen Big woman (1999)

ja Suuri muukalainen (1990)

Hannes Autereen Ikuinen liekki (1951, valettu pronssiin 2002),

  Kiitos vedestä (1940-luvulta, jälkivalu 1977).

ja Joosef ja Potifarin vaimo (1940-luku).

Ja sitten sisälle! Monta kuvaa en sieltä hennonut ottaa, joitain kuitenkin.

Museon pihapiirissä kasvaa perinnekasvien perennamaa, mutta onpa siellä myös kesälampaita laiduntamassa omassa aitauksessaan. Niitä piti vähän käydä rapsuttelemassa ja juttelemassa niille mukavia.

Mannilan tilan vanha piharakennus on ihana!

Matka jatkui eteenpäin. J.L. Runeberg oli aikoinaan kotiopettajana Saarijärvellä ja vielä on pystyssä se talo, jossa Runeberg opetti ja asui. Koska satuin olemaan sillä hetkellä ainoa museokävijä, sain asiaan vihkiytyneeltä oppaalta seikkaperäisen ja mielenkiintoisen selostuksen sekä Säätyläiskotimuseosta kuin Runebergistäkin.

 1700-luvulla rakennetulla talolla on monivaiheinen historia. Se on toiminut virkamiesten kotina, käräjäpaikkana, vaivaistalona ja vielä 50-luvulla karjakkojen asuintilana. Saarijärveläinen kulttuurivaikuttaja Ilta Ikkala teki suurtyön saadakseen talon säätyläiskotimuseoksi ja erityisesti kertomaan Runebergin kotiopettajavuosista (1823-1825).

Kapteeni Erik Gustaf af Enehjelmin perheen poikia opettanut Runeberg ihastui keskisuomalaiseen maisemaan ja varsinkin sen yksinkertaiseen, vaatimattomaan kansaan kierrellessään pitkin pitäjää tulkki mukanaan; Runeberghan oli ruotsinkielinen. Kokemustensa pohjalta hän kirjoitti kuuluisan Saarijärven Paavo - runonsa sekä sai innoitusta Maamme-laulun tekstiin.

Täällä yläkerrassa nuori kotiopettaja asusteli.

Kotiinpäin ajaessani poikkesin vielä kirkon pihassa katsomassa Paavon patsasta.

Tänään matkustan uudelleen Saarijärvelle ja nimenomaan kirkkoon, jossa pidetään sukulaispoikamme konfirmaatiomessu. Elokuussa kirkossa odottaa entistä herkistävämpi juhla: esikoisemme ja hänen morsionsa vihitään kirkon alttarin äärellä avioliittoon.

Lempeää pyhäpäivää toivottelen Sinulle täältä ruudun takaa! Aurinko paistakoon, kesän lämpö helliköön!