Kylätiellä: huhtikuuta 2014

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

ULKOSAUNAKAUSI ALKOI!

Aikainen ja lämmin kevät sai meidät siirtymään jo nyt pihasaunakauteen. Tämä on todella ennätyksellistä, sillä yleensä lämmitämme ulkosaunan (puolison mielestä "ykkössaunan") ensimmäistä kertaa vasta toukokuun lopulla.

Tossapäivänä pesin saunan ja miesväki otti jo silloin ensimmäiset löylyt. Eilispäivän puuhailujen jälkeen oli ihanaa oikaista saunan lauteille, kuunnella linnunlaulua ulkoa ja antaa rentouden virrata jäseniin. Ulkosaunassa kylpeminen on meidän perheen ylellisyyttä ja tiedän jo kokemuksesta, että tästä lähtien savu nousee piipusta lähes joka ilta.

Viime kesänä saimme lahjaksi yhdeltä ystävältä ja saunavieraalta Saunavirren, jonka hän oli ottanut aikoinaan talteen Sana-lehdestä. Jaanpa sen Teillekin:

                                                                   Oi, Jeesus Herrani
                                                                   mun siunaa saunani.
                                                                   Itseni pesen kyllä
                                                                   vaan sieluuni en yllä.
                                                                   Puhdista minut aina,
                                                                    kun kylven lauantaina.

                                                                  Saunani löylyssä
                                                                   on hyvä kylpeä.
                                                                  Se mielen rauhoittaapi,
                                                                   murheissa lohduttaapi.
                                                                  Nyt istun hiljaa tässä
                                                                   Herraani kiittämässä.

                                                                                    (sanat Heikki Tyhtilä, sävel virsi 200)

lauantai 26. huhtikuuta 2014

HAASTEITA

Minna-Liisa haastoi joku aika sitten minut vastailemaan kysymyksiin sekä lähettämään haasteen eteenpäin. Kiitos, Minna-Liisa! Pääsiäisen juhlapyhinä mietin sekä vastauksia että kysymyksiä, joten tässäpä viimein tulee pyydetty päivitys.
Haasteen idea on seuraava:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään

2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

                                         4. Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa ( ei käyntikertojen
   vaan lukijaksi ilmoittautuneiden määrä)
   5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.

1) Yksitoista asiaa Piipestä:
   - olen maalaistyttö, joskus kaupungissakin asunut, mutta yhä enemmän rakastan luonnonrauhaa,
hiljaisuutta ja väljää tilaa. En osaa harrastaa shoppailua.
   - olen puoliksi karjalainen, puoliksi keskisuomalainen. Isän sukujuuret ulottuvat kaukaisuudessa
   Pohjanmaalle
   - lapsuuteni kului poikien kanssa leikkiessä, sillä minulla on kolme veljeä, 13 poikaserkkua
   ja vain neljä tyttöserkkua. Tosin osa serkuista oli jo melkein aikamiehiä, kun synnyin, mutta
   hyvin miesvaltaisessa porukassa olen siis kasvanut.
   - harrastan kuorolaulua, olen äänialaltani altto
   - käyn vesijuoksemassa vähintään kerran viikossa
      - luen aina maakuntalehdestä sarjakuvat Fingerpori sekä Viivi ja Wagner :)
   - nautin saksankielestä. Yritän pitää kielitaitoa yllä kuuntelemalla, lukemalla ja joskus myös
   puhumalla
   - leipominen on minulle mieluista, ruuanlaitto ei niinkään herätä intohimoja
   - pidän päiväkirjaa. Minulla on tallessa päiväkirjoja 70-ja -80-luvuilta, mutta säännöllisesti
   olen kirjoittanut päivän tapahtumat muistiin äitini kuoleman jälkeen. Päiväkirjan lehdille
   liimailen myös tärkeitä uutisia, elokuva- ja teatterilippuja jne.
- olen kirjoittanut muistelmani (no huh: onpa juhlallista) muutama vuosi sitten ja tehnyt niistä
kirjan. Vanhat päiväkirjat olivat siinä suureksi avuksi. Kirjan tekeminen oli terapeuttista!
      - olen kiinnostunut historiasta, erityisesti lähihistoriasta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä
        enemmän kiinnostavat myös omat sukujuuret. Haluan tallettaa omia muistojani ja ajankuvaa
        omille jälkipolville.

2) Minna-Liisan 11 kysymystä:

1. Minä, mä, mää, mie vai jotakin muuta?

                                                   Yleensä mää. Olen huono puhumaan kirjakieltä. Keski-Suomessa
                                                    puhutaan murteita sekaisin, joten mitään erityistä murretta en
                                                    kuitenkaan puhu.

2. Syreeni vai sireeni? Sireeni

3. Vasta vai vihta? Vasta

4. Kertoisitko vitsin?

Ylilääkäri harjoittelijalle

- Saitteko potilaasta verinäytteen?
- Kyllä vain, mutta en saanut irti enempää kuin viisi litraa.

5. Mikä oli ensimmäinen elokuvateatterissa näkemäsi elokuva?

Taisi olla Tuulen viemää Äänekosken Työskillä.

                                             6. Mikä on lempikukkasi? Juhannusruusu
                                             7. Entä suosikkipuusi? Koivu
                                             8. Mistä aloitat sanomalehden lukemisen?

Riippuu sitä, kummalla puolella pöytää juon aamuteet,
mutta yleensä aloitan etusivulta.

9. Mikä oli lapsuutesi toiveammatti?

Sairaanhoitaja. Hassua, mutta sitä minusta ei tullut,

sillä olen toivottoman piikkikammoinen ja veren näkeminen saa

polvet veteläksi.

10. Maa, vesi vai ilma? Vesi.

11. Paras tapasi? Hymy vastaantulijalle.
Kylätiellä kulkiessa myös morjestan kaikille vastaantulijoille.