JÄISTÄ KAUNEUTTA

Äkkiäpä nuo kelit muuttuivat! Eilen oltiin yllättäen jo plussa-asteissa ja rapa roiskui.
Viime viikolla hyödynsin pakkasia ja jäädyttelin erilaisia jääkukkatauluja muovirasioihin kuten jauheliha- , jogurtti- ja rahkakippoihin. Tämä taidekokeilu on kiehtovaa, mutta samalla myös  ohikiitävää kuin Juha Tapion laulussa. :)

Onneksi valokuviin voi ikuistaa lopputuloksen. Minusta on jännittävää nähdä, miten ilmakuplien reitit muodostuvat kasvin ympärille jäätymisprosessin aikana. Ja täytyy myöntää: olen ollut lapsen lailla innostunut tutkimisesta!

Atsaleaa isossa karkkirasiassa.

Atsaleaa Becel-purkissa.

Pelargonian lehti jugurttipurkissa.

KOHISEVA KOSKI

Eilen ajelin Kuusaassa päin ja päätin samalla reissulla käydä kuvaamassa kosken kuohuja. Vesi virtaa voimalla eikä suostu jäätymään. Puut olivat erityisen huurteisia ja kauniita, aivan kuin olisin kulkenut satumaailmassa. Harmi, etten varannut mukaani vanhaa kameraa pitkällä putkella, sillä olisin saanut vangituksi kuvaan upeita jäämuodostelmia.

Aika mustavalkoiselta näyttää, kun aurinko nyt piileskelee paksun pilviverhon takana. Kesällä maisema näytti paljon värikkäämmältä.

UUSIA POSTIMERKKEJÄ

Olen kertonut tällä foorumilla varmaan kyllästymiseen asti postcrossing-harrastuksestani, mutta lisään nyt kuitenkin rikkoja rokkaan ja hehkuttelen uusimpia suomalaisia postimerkkejä, joiden ilmestymispäivä on juuri tänään.
Tilaan netin kautta kerralla isomman erän postimerkkejä, joten niitä on aina jemmassa. Kelpaa niitä nyt liimailla maailmalle lähteviin kortteihin!

 Ymmärrän, että karjalaiset ovat älähtäneet piirakkamerkistä. Minäkin puoliksi karjalaisena olisin mieluummin nähnyt postimerkissä käsityönä tehtyjä eikä teollisia piirakoita, mutta eipä kai auta takertua lillukanvarsiin. Onhan kuvassa kuitenkin jotain perisuomalaista.

Nämä hologrammimerkit ovat huikean kauniita! Lumikiteistä ja niiden kuvaajasta löydät jutun täältä.
Harrastukselleni taitaa helmikuun puolivälistä tulla kuitenkin vähän jarrutusta päälle, kun posti nostaa hintojaan. Toisin sanoen kortteja lähtee maailman kyliin vähemmän kuin tähän asti, mutta ihan kokonaan en henno luopua korttiringistä. 

Pakkanen tuntuu nyt ainakin väliaikaisesti hellittävän ja aurinko pysyy piilossa paksun pilviverhon takana. Leppoisaa talviperjantaita Teille täällä vieraileville! Minä suuntaan autonnokan kohti uimahallia ja lähden vesijuoksuille.

ps. Tervetuloa uudet lukijat!

YÖLLINEN VIERAS

Lumihangelta on kiva pongata erilaisia eläinten jälkiä. Ne ovat kuin käyntikortti yöllisistä liikkujista.

Ja siinähän se vieras, kettu repolainen, oli käynyt pimeyden turvin ihan pihapuskissa. Olikohan lumen alla myyrien hajua?
Taisi kettusen tassuja palella, kun yöllä pakkanen paukkui kolmessakymmenissä.

                                                 
 
                                                 Suuren taivaan kannen alla
                                                 Kylmä on ilma ja paukkuu halla
                                                 Hiljaa hiipii yksin yössä
                                                 Katse taivaan tähtivyössä
                                                 Pieni ketun poika.
                                                                   ( Tuntematon)

KIITOLLISUUSPÄIVÄKIRJA

Toissailtana luin rästiin jääneitä lehtiä ja löysin erään kolumnin kiitollisuudesta. Kirjoittaja oli päättänyt pitää kiitollisuuspäiväkirjaa. Tavoitteena oli kirjata tuhat asiaa, joista syntyy kiitollinen mieli. Ne olivat ihan arkipäiväisiä juttuja: jalassa lämmittävät villasukat, ystävälle kirjoitettu kortti, iltatee, vastaantulijan hymy.

 Ja mitä tapahtui? " Huomasin,että oma mieleni on muuttunut kiitollisemmaksi. Havaitsen herkemmin kauniit ja hyvät asiat ympärilläni sekä työssä että vapaa-ajalla", kirjoittaa kolumnisti.

  Päivälenkin tehtyäni teksti nousi uudelleen mieleeni. Mistä minä tunnen kiitollisuutta tänään? Entä huomenna? Pidän päiväkirjaa. Olen pitänyt sitä säännöllisesti äidin kuoleman jälkeen helmikuusta 2007. Mutta miksi en samalla pitäisi kiitollisuuspäiväkirjaa ja antaisi mieleni muuttua positiivisemmaksi?  Vaikka maailma tuntuu tällä hetkellä olevan kaaoksessa, löytyy silti niitä asioita, joista voi kiittää; olivatpa ne sitten vaikka ne jalkoja lämmittävät villasukat tai tuore leipä.

Tänään tunnen kiitollisuutta puolisoni taitavista käsistä ja remontin päättymisestä, kauniista talvimaisemasta, auringonsäteistä ja sinisestä taivaasta, ystävän kanssa tehdystä kävelylenkistä ja syvällisestä keskustelusta.

Mistä Sinä tunnet kiitollisuutta tänään?

TALVINEN SUNNUNTAI

Voi ihanaa, miten kaunis talvipäivä on tänään ollutkaan! Kameran kanssa kuljeskelin pihapiirissä etsien kuvauskohteita ja jotain löysinkin. Auringonpaiste sai miljoonat lumihiutaleet kimaltamaan timantteina ja mielikin virkistyi. Tein reippaan kävelylenkin ja ihastelin ympäristön kauneutta, mutta en arvannut ottaa kameraa mukaani, sillä tällä pakkasella akku olisi varmasti hyytynyt. No, joitain kuvia voi tallentaa myös sieluun, vaikka ne ajan kanssa himmenevätkin ohuiksi muistoiksi.

Olen parin päivän ajan tehnyt saippuakuplien jäädytyskokeita pihalla, mutta ei se oikein ota onnistuakseen. Olisi pitänyt muistaa asia silloin, kun pakkasta oli melkein -30, ehkä olisivat jäätyneet nopeammin. Tässä koetuloksia:

Ei ihan mennyt niin kuin Strömsössä...

PAKKASIA PIDELLESSÄ

Talven tuntua on ilmassa, vai mitä? Mittari näytti aamulla melkein - 28 astetta ja päivälläkin -25, joten tänään on ollut melkein kokonaan sisäpäivä.

Postin kävin toki hakemassa ja puita liiteristä. Ai niin, ja aamulla vein vaatekaapista vaatteet pihalle tuultumaan. Vaatekaapin tyhjennykseen on myös tämä syy:

nimittäin remontti, jota puoliso aloitteli joku aika sitten. Kaksi huonetta saa valoisamman ilmeen katon maalauksen johdosta ja lattiakin uudistuu. Tänään on siis ollut mitä oivallisin maalauspäivä. Kaiken lisäksi maalaus on ollut oikein mukavaa, jos ei niskojen jäpitystä ota lukuun.

Postin mukana tuli monta korttia maailmalta:

 Puolasta,

Valko-Venäjältä,

 Saksasta,

Liettuasta ja

Venäjältä (ajankohtainen kuva!), jonka olivat lähettäneet paikalliset postcrossing-harrastajat yhteisestä tapaamisestaan. Tämä ilahdutti kovasti mieltä!

Ja postimerkit olivat taas niin upeita!

Mutta tuli postin mukana myös painavaa  ja koskettavaa luettavaakin:

Lukijalahjana mukana tullut seinäkalenteri kertoo kaiken oleellisen!

Tällainen pakkaspäivä tällä kertaa.