Kannanpa korteni kekoon ja kuvausta varten pengoin vintin kätköistä kolmet pikkukengät, joilla on todella paljon tunnearvoa.
Olin varmaan 3-4-vuotias, kun perin äitini sisaren Sirkan kansallispuvun ja minulle hommattiin pukuun sopivat kiiltonahkaiset solkikengät. Muistan vieläkin, miten tuntui hienolta kulkea näissä kengissä, kun niitä harvoin sai käyttää. Kenkien numero on 27 ja taisin käyttää niitä niin pitkään, että kengät jo puristivat kasvavaa jalkaani. Äiti onneksi säilytti nämä tallessa; miksi minä ne hävittäisin?
Aikaa myöten minustakin tuli äiti kahdelle pojalle. Esikoinen sai ensimmäiset 22-numeroiset kenkänsä vähän alle vuoden ikäisenä ja ne jalassaan pikkumies tepsutti opetellessaan kävelemään. Reilut kolme vuotta myöhemmin pikkuveli peri kengät ja askelia kertyi lisää. Kahden pojan jäljiltä kenkien kärjet ovat hellyttävästi kuluneet. Ei näitäkään voi hävittää!
Esikoisen jalan kasvettua hommattiin uudet kengät, kaksi numeroa suuremmat. Nämä kengät jalassa esikoinen oli myös isomummunsa hautajaisissa kesällä 1992. Totta kai kuopus peri myöhemmin nämäkin kenkäset.
Aikaa on kulunut, jalat ovat kasvaneet. Niin sen pitää ollakin!
Muiden haasteeseen osallistuneiden kenkäkuvia löydät täältä.
Shoes are important part of our life!
VastaaPoistaYes indeed! In this case these shoes are full of memories.
PoistaIhanat kenkämuistot sinulla:)
VastaaPoistaLiikutun itsekin, kun katselen poikasteni kenkiä. Nyt ovat kengännumerot jo ihan toiset kuin vajaa 30 vuotta sitten.
PoistaVoi kun ihanat! Pienet on olleet jalat. Nuo solkikengät ovat kyllä upeat! Olisin varmasti ollut hurjan ylpeä, kun jo keltaiset kumpparit saivat rinnan röyhistymään :) Mun lapsuuden kengät on hävinneet ja nyt taitaa olla niin, että lastenkin pienet kengät ovat lähteneet kiertoon. Muistan, että oli aika homma mennä sovittelemaan kaksosille lenkkareita kun villikot eivät millään meinanneen pysyä paikoillaan.
VastaaPoistaHuh, voin vain kuvitella, millaista oli olla kenkäostoksilla kaksosten kanssa.
PoistaSolkikenkäni olivat mielestäni jotain niin hienoa; tällä hetkellä mukavat muistot lapsuudesta 60-luvulla.Kesäthän menivät paljasjaloin tai kumpparit jalassa, solkikengät puettiin vain todella poikkeustapauksissa. :)
Rakkaimmat kengät ovat kuitenkin nuo poikieni pienet "popot".
Suloisia kenkiä, ihania muistoja. :)
VastaaPoistaSitäpä sitä! <3
PoistaTämäpä olikin hauska haaste:) Juuri tuollaiset pienet popot niitä muistorikkaimpia taitavatkin olla. Mullakin tallella muutamat. Saa nähdä, saisinko juttua aikaiseksi niistä.
VastaaPoistaMinustakin haaste oli niin kiva, että hdottomasti halusin osallistua.
PoistaTärkeitä kenkiä, kauniita muistoja!
VastaaPoistaTodellakin! Onneksi kengät ovat vielä tallessa.
PoistaVoi kuinka suloinen kenkäpostaus! Itsekin kenkiä säästäneenä olen sitä mieltä, että ei näitä TODELLAKAAN voi heittää pois.:) Lasten kuluneista pikkupoposista näkee melkein heidän pienten jalkojensa muodon aikoinaan.Olen tosi iloinen, että isäni on säästänyt myös minun ensimmäiset nahkaiset vauvatöppöseni.Noista sinun lakerikengistä tuli mieleeni omat, kansakoulun ekoilla luokilla käyttämäni, hyvin hyvin rakkaat lakerikengät.Ne olivat tumman marjapuuron väriset ja niissäkin oli solki.Muistan vieläkin, kuinka niistä tykkäsin.:)Kiitos, jäin mietiskelemään kenkiä elämäni varrelta, niin omiani kuin lastenkin.<3
VastaaPoistaEi ole jännää, miten kenkiinkin voi liittyä muistoja? Onpa ihanaa, että isäsi säilytti pikkuiset vauvantöppösesi. <3
PoistaSolkikengät taisivat olla "in" meidän lapsuudessamme. Ns.parempia kenkiä käytettiin vain tarkkaan harkituissa tilaisuuksissa.
It's great you got shoes from the time you were a child. I don't have any from my childhood but I saved a couple of our kids shoes. I tried to translate via google but google does not do a good translation with Finnish. I need to study Finnish. I love Finnish! It's a great language. Have a great day!
VastaaPoistaThank you, Angela! Our language is little bit difficult to learn but I really love finnish, too. Google translator makes sometimes so funny translations that I've had to laugh. Now I'm going to translate this text in to finnish: Kiitos, Angela! Äidinkieltämme on vähän vaikeaa oppia, mutta minäkin todella rakastan suomenkieltä.Google kääntäjä tekee joskus niin hassuja käännöksiä, että minua on ihan naurattanut. Nyt aion kääntää tämän tekstin suomenkielelle.
PoistaHave a great day, too! Ps. Today is going to be +30 degrees in Finland.
Niin söpöjä!
VastaaPoistaKiitos, niin minustakin.
PoistaKivoja muistoja.
VastaaPoistaKiitos, minulle niin rakkaita muistoja.
PoistaOih..onneksi on tuollaisia aarteita tallella♥ Kaunista kesäviikonloppua♥
VastaaPoistaKiitos, Päde!
PoistaLämmin ja helteinen sää jatkuu. Meitä hellitään! Suloista viikon jatkoa!
Popot muistoja täynnä. Hyvä jos on löytynyt tilaa säilyttää, niistä riittää kertomuksia jälkipolvillekin. Usein muuttaneena, varastot pakosta jäävät muualle :(
VastaaPoistaHuh, joskus kauhistelen itsekin, mitä kaikkea vintillemme mahtuukaan. Paljon olisi varmasti pois heitettävää, mutta näitä ei ehnno hävittää.
PoistaIhanat muistojen kengät.
VastaaPoistaNitä nämä ovat! <3
Poistasuloisia kenkiä ja muistoja!
VastaaPoistaNiitäpä niitä! <3
Poista❤❤❤
VastaaPoistaVoi miten suloisia muistoja ja niin ihania aarteita on sinulla siellä tallessa ♡
VastaaPoistaAhtaasti aikoinaan asuneena ja monesti muuttaneena, jäljellä ovat enää kuvat ja muistot :)
Niinhän se monesti käy!Itse olen sellainen säästäjä, että jälkipolvi voi olla hankaluuksissa hävittäessään jäämistöäni. Meillä on vanha talo ja vintillä vielä toistaiseksi tilaa. Hyvä, että Sinulla on muistoja valokuvina. 💝
PoistaOnpas hieno! :)
VastaaPoistaKiitos, Aikku!:)
PoistaKäsittelet isolla tunteella aihetta. Minä pikkukenkiä katsellessa ja muistojasi lukiessa herkistyn.
VastaaPoistaKiitos kauniista sanoistasi, Aimarii. 💝
PoistaPienten ensikenkien ensikäyttäjä eli esikoisemme osallistuu just triathlonkisoihin Joroisissa. Äiti täällä jännittää pojan puolesta. Onneksi morsian siellä kannustaa rakastaan.