Kesä on kukkasten aikaa! Ja kyllä olen ahkerasti keräillytkin kukkia maljakoihin ja ihastellut kukkapenkkien väriloistoa! Pientareet ovat olleet pullollaan luonnonkukkia - muitakin kuin lupiineja - ja 2-vuotiaan lapsenlapsen kanssa on opeteltu jo kukkasten nimiä. Pikkuinen "Lilli" tunnistaa jo hyvin päivänkakkaran, kissankellon ja pietaryrtin, horsmankin. Kesä on ollut siis siinäkin mielessä ihanaa aikaa: olen voinut siirtää tietoa pikkuiselle tutkijalle ja toivottavasti voinut olla kylvämässä rakkautta luontoa kohtaan.
Sokeriherne kukki kauniisti ja palkojakin ilmestyi hyvin, kunnes joku ihme toukka pesiytyi herneenvarsille, söi lehdet ruodoille muutamassa päivässä ja imi palot syömäkelvottomiksi. Tämä kyllä harmitti suuresti! Ikinä ennen ei ole ollut tällaista ongelmaa.
.JPG)
Elokuu on värikkäiden kukkasten aikaa. Tänäkin vuonna pihapenkin kallionauhukset houkuttelivat runsain määrin erilaisia perhosia ja muita siivekkäitä aterialle.
PS. Kävin äsken lukemassa useamman blogin, mutta en pystynyt jättämään yhteenkään kommenttia. Onko muilla samaa ongelmaa? Kiitos kuitenkin kauniista kuvistanne ja teksteistä! 💓
