torstai 20. kesäkuuta 2019

LOMAILUA LÄHIALUEILLA

Parin entisen lukiokaverin kanssa on tullut tavaksi tehdä kerran kesässä päivän kestävä automatka. Tällä kerralla kipaistiin

KONNEVEDELLE, jossa käytiin katsomassa mainio museokylä,








"Määä asun täällä kesäisin!"

Konneveden komea kivikirkkokin katsastettiin.


 Sieltä suikattiin Siikakoskelle, Kekkosen kalastuskuohuihin,




hengähdettiin Häyrylänrannassa,




Sieltä suunnattiin SUMIAISIIN



Suomen lyhin joki, Kuokanjoki, yhdistää Keiteleen ja Sumiaisjärven.




Matilanvirralla maisteltiin makoisat muffinsikahvit.




Vielä vei valtatie VIITASAARELLE. Kirkonmäelle kiivettiin.





Suloinen on Suomen suvi! Kiitos, kun jaksoit tänne asti!

                                                      Hyvää juhannusta, heleää Mittumaaria!

keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

MUSIIKKIA JA MIELENKIINTOISTA KATSELTAVAA

Pistäydyin sunnuntaina Toivakassa - siellä Arja Korisevan kotikunnassa - kuuntelemassa nuorten, loistavien soittajien esityksiä. Kyse oli Toivakan ihkaensimmäisestä Kamarimusiikkifestivaalista. Päätöstilaisuus (ja itse asiassa koko tapahtuma) olisi mennyt sivu suun, ellei ystäväni olisi vinkannut asiasta.


Päätöstilaisuus pidettiin Toivakan kirkossa, joka on tullut kuuluisaksi erikoisista seinämaalauksistaan. 1972 taiteilija Pellervo Lukumies oli palkattu entisöimään Alvar Aallon seinämaalaukset. Tai niin ainakin oli oletettu. Lukumies kuitenkin halusi kuvata kaikki maailman kansat enkeleinä ja sitoa kuvat myös (sen hetkiseen) nykyaikaan. Tuloksena syntyi varmasti ainutlaatuisimmat maalaukset, mitä Suomen kirkoissa voi nähdä. Kuvien mielenkiintoisesta historiasta voi lukea täältä.

                 



Ennen konsertin alkua oli hyvä aika kuvata kirkon värikkäitä maalauksia.













Konsertti oli nuorten musikanttien taidonnäyte. Kuulimme mm. A. Glazunovin, D. Shostakovichin, S.Barberin ja M. Ravelin säveliä.


Lahjakas Abel Puustinen soitti sekä solistina että eri kokoonpanoissa. Puustinen on nuoresta iästään huolimatta soittanut jo eri puolilla maailmaa ja hurmannut taidoillaan. Uskomaton virtuoosi!

Oli ihastuttavaa kuunnella, mutta myös katsella nuorten taiteilijoiden intoa ja taidollisuuta. He ottivat tehtävänsä tosissaan ja lopputulos oli sen mukainen. Seuraavan päivän maakuntalehteen kirjoittanut Jemo Kettunen puki tunnelman sanoiksi:


"Toivakan Kamarimusiikkifestivaalilla on samaan aikaan sekä ihanan kotikutoinen että korkeataiteellinen tunnelma... Yleisöä on mukavasti. Toinen järjestäjistä on ovella myymässä lippuja ja jälkimmäisen isoäiti on leiponut pullia. Esiintyjien kontakti yleisöön on myös hieman välittömämpää kuin konserttitilaisuuksissa yleensä, vaikka taiteellinen jälki on kauttaaltaan täysin kompromissitonta."

Voi vain kuvitella, miten ylpeitä vanhemmat ja isovanhemmat ovat lahjakkaista nuoristaan. Toivon sydämestäni paljon onnistumisen elämyksiä ja intoa näille soittajille.