torstai 26. maaliskuuta 2020

MUKAVAA POSTIA MAAILMALTA

Vaikka joka tuutista tunkee ikäviä koronauutisia, tapahtuu maailmassa myös paljon iloisia asioita. Olen perusluonteeltani aika positiivinen ihminen, mutta viime päivinä olen zempannut entisestään ja sanonut ääneen myönteisiä asioita mm. puolisolle ja työkavereille.

Yksi ilonaihe on ehdottomasti postilaatikkoon tipahtavat kortit. Olen täällä ennenkin hehkuttanut postcrossing-harrastustani, mutta hehkutus jatkukoon! Posti sentään vielä kulkee, vaikka yksi jos toinen maa sulkee rajansa.

Oln profiilissani maininnut, että pidän itsetehdyistä korteista. Niinpä Chang Taiwanista oli nähnyt vaivaa ja tehnyt kortin eri maiden arkkitehtuuria esittävistä  postimerkeistä.


Eivätkä korttia kuljettaneet omat postimerkitkään olleet ollenkaan hullumpia. Oikeastaan aika söpöjä.


Omatekoisen kortin lähetti myös Brigitte Belgiasta. Yksi toiveistani on nimittäin ruokapakkauksista tehdyt kortit. Silloin saa ripauksen myös maan ruoka- tai herkuttelukulttuurista.



Daniela Kielistä, Saksasta oli valinnut kortin, jossa on peräti 15 mielenkiintoista kuvaa.
Kortin lähetyshetkellä oli 10-asteinen sadepäivä. Kivaa tietoa sekin!


Tsekistä kulki kortti Suomeen kahdeksassa päivässä. Pavlinan korttia koristaa upea postimerkki. 



Leon kortti Kanadasta tuli perille kolmessatoista päivästä. Leo ryhtyi postcrossajaksi vasta helmikuussa.


Korttiin oli liimattu monta hienoa merkkiä!



Hellyttävin kortti lienee tämä Saveliyn lähettämä.  8-vuotias postcrossaaja kirjoittaa asuvansa pohjoisnavan tuolla puolen Barentsin meren rannalla. Saveliy päättää korttinsa tekstiin: "Rakastan legoja"!



Ash Irlannista, Tullamoresta ilahdutti kirkkokortillaan. Kortin teksti kyllä kertoo kaikesta muusta kuin kirkollisista asioista; Ash nimittäin kirjoittaa, että Tullamore on tunnettu kummituslinnastaan Charlevillestä sekä viskistään, joka on nimetty kaupungin mukaan.



Ehdottomasti lystikkäin kortti tuli seitsemässätoista päivässä Amerikasta Feliceltä. Chicagossa asuva harrastaja kertoo nähneensä aidon hirven vain kerran elämässään Yellowstonen kansallispuistossa. Kuitatessani korttia kerroin, että Suomessa hirviä riittää riesaksi asti ja usein sattuu myös hirvikolareita. Miten mielenkiintoisessa maailmassa asumme!




En suinkaan ole ollut pelkästään saamapuolella. Kortteja on lähtenyt viime aikoina täältä keskisuomalaisen maaseudun rauhasta Englantiin, Saksaan, Puolaan, Taiwanille, Italiaan, Turkkiin...

maanantai 16. maaliskuuta 2020

JÄÄSEINÄMÄN VIERELLÄ TUNSIN ITSENI PIENEKSI

Elämme kummallisia aikoja!
Itsekin jouduin jäämään tänään kotiin flunssan takia. Uskoisin (ja ainakin toivon), ettei sairastumiseni johdu koronasta vaan ihan kotoisista peruspöpöistä, jotka murtautuivat vastustuskykyni ohitse kehoon. No, nyt siis niiskutellaan.

Aamupäivän tein etätöitä, etsin kaikkea mahdollista eskarimateriaalia, kirjoittelin wilmaviestejä, soitin monta puhelua, mietin, pohdin, pähkäilin. Sitten päätin lähteä vähän tuulettumaan. Päässä pyöri niin monenlaista ajatusta, että suuntasin lähimetsään kameran kanssa, kapusin kallion kupeelle ja kuvasin massiivisia jääputouksia. Metsässä olo rauhoittaa aina.

 Elämä jatkuu kaikesta huolimatta!





Vanha kuusipuu oli heittänyt oravalle tarjottavaa.


Ja ne jääputoukset!

Ensin pieniä...






...ja sitten vähän isompia:




  
Huh, olin aika korkealla! Kyllä piti tarkasti miettiä, mihin jalkansa astuisi.



 Jään vankeja:








Alas kavutessani alkoi päässäni yhtäkkiä soida virsi 600: Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, olemme kaikki hiljaa kätketyt...  Kuuntele Sinäkin tuo virsi; lohduttakoon se Sinua niin kuin minuakin.

perjantai 28. helmikuuta 2020

GUSTAF


Asuin Mäntässä 80-luvun puolivälissä reilun vuoden ajan. Serla-tehtaan pääkonttori oli silloin alkuperäisessä käytössään, mutta tänä päivänä se toimii kaupungin toisena merkittävänä museona. Funkistyylinen pääkonttori on 30-luvulta.


Gustafissa pääsee kuvitteelliselle äänimatkalle ja toisaalta siellä on esillä myös vaihtuvia näyttelyitä. Tällä kertaa näytillä on  taiteellisen pariskunnan Olli ja Bucklan eli Olga ja Erik Ehrströmin kädentöitä.
Täytyy tunnustaa, että tässä kohdin minulla on sivistyksessä iso aukko, joka sai täytettä museokäynnin aikana.

Gustafin aulassa komeilevat Lennart Segerstrålen seinämaalaukset.





Olga Gummerus-Ehrström oli lahjakas muotokuvamaalari, mutta myös muotisuunnittelija,  ruokapalstan pitäjä Suomen Kuvalehdessä sekä koristetaiteen tekijä.



 


Eric puolestaan suunnitteli ja toteutti lasikaiverruksia, pronssitöitä ja koruja. Suunnittelipa hän myös Suomen vaakunan ja Suomen kuninkaalle kruunun. No, kruunua ei kuitenkaan koskaan tarvittu, koska maamme hallitusmuodoksi tuli tasavalta.

Pohjoismaiden Osakepankin ovet

Suomen kuninkaan kruunu




 Gustafissa on yhä säilytetty Serlachiuksen käytössä olleet johtajan toimisto ja neuvotteluhuone. Huonekalut ovat uniikkeja upeine puukaiverruksineen.




 Peukutusta Mäntälle, joka pikkuruisena kaupunkina antaa arvoa taiteelle ja onkin nostanut profiiliaan sen ansiosta!