maanantai 14. kesäkuuta 2021

ALPPIRUUSUPUISTO

 Ystäväni Liisan kanssa ajeltiin taidenäyttelystä ja hetken mielijohteesta päätettiin vielä käväistä Vuonteen alppiruusupuistossa. Monena vuonna olen ajatellut käydä siellä, mutta vielä ikinä en ole retkeä toteuttanut. Hyvä siis, että se nyt toteutui. Tuli kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Vuonteen Alppiruusupuisto, varsinaiselta nimeltään Marjatan alppiruusupuisto,  on kasvigeenivarannollisesti arvokas alue ja sen kunnosta huolehtii Jyväskylän puutarhaseura.

" Marjatan alppiruusupuisto hyväksyttiin vuonna 2020 Kansalliseen kasvigeenivaraohjelmaan. Laukaan alppiruusut ovat arvokas osa suomalaisten viherrakentamiskasvien geenivaroja ja nyt kansallisen kasvigeenivaraohjelman varmuuskokoelma. Alppiruusujen toivotaan saavan kasvaa alueella rauhassa." (https://www.laukaa.fi/asukkaat/kulttuuri-ja-vapaa-aika/puistot/marjatan-alppiruusupuisto/#4a4d51f5)


Mäntykankaalla, puolukanvarpujen ja suopursujen lomassa on ihania, erivärisiä alppiruusupuskia. Polut ovat helppokulkuisia ja maasto tasaista kulkea. Koska alue on ihan Tarvaalantien varressa, ei tarvitse edes poiketa pitkää matkaa autolta päästäkseen melkein satumaailmaan. 









Pienet ja vaatimattomat suopursut elävät sulassa sovussa ruusujen kanssa.



Mutta niin vain oli, että pienet, inisevät ja verenhimoiset itikat ajoivat meidät aiottua nopeammin pois "satulaaksosta". Reissun jälkeen kinttuni kihisivät kutisevista paukamista. No, joka tapauksessa sain nyt nähdä ja kokea kaunista kukintaa metsikön keskellä. En pettynyt!






lauantai 12. kesäkuuta 2021

KESÄINEN TAIDENÄYTTELY JÄRVILINNASSA

 Toissapäivänä tein ystävän kanssa treffit ja ajelimme yhdessä Järvilinnaan taidenäyttelyä katsomaan. Taidekeskus Järvilinna on kaunis, huvilamainen talovanhus (valmistunut 1891), joka on  toiminut yksityisomistuksen jälkeen myös valtiollisena poikakotina. 

Olipa virkistävää käydä taidenäyttelyssä! Meitä vierailijoita oli vähäinen määrä, joten turvavälien pitäminen onnistui hyvin. Järvilinna on siitä oivallinen paikka vierailla, että näyttelyihin pääsee aina ilmaiseksi.

Järvilinna on ihanalla paikalla. Vedenneito katselee alati ulapalle. 



Tämän kesän näyttely:

Elina Ruohonen: Holobiontin navigointikurssi

Veikko Hirvimäki: Song 6 (alapuolella olevissa kuvissa yksityiskohtia taideteoksesta)




Veikko Hirvimäki: Susi

Aimo Katajamäki: Idoli

Samuli Heimonen: Metsänpeitto

Samuli Heimonen: Vaeltava puutarha 2

Jasmin Anoschkin: Suihku Sopraano

Aino Favèn: Kuinkas sitten kävikään? (taidetta kierrätysmuovista)

Aino Favèn: Lento




Nora Tapper: Uudet saappaat

Nora Tapper: Tyhjä tuoli

Nora Tapper: Omakuva nuorena


Jaakko Rönkkö: Construct

Alakerran tiloissa piipahdettin vielä katsomassa Pertti Karjalaisen myyntinäyttelyä.





lauantai 15. toukokuuta 2021

MONENLAISTA SIIVEKÄSTÄ

 Kevät on niin parasta! Toukokuu on ehdottomasti lempikuukauteni, koska luonto puhkeaa eloon. Muutaman päivän hellesää  sai hiirenkorvat puihin, ruohon kasvamaan ja houkutti jo muutamia kukkasia kukkimaankin. Lintusten kilpalaulannasta en saa kyllikseni, samoin kevään tuoksuista!

Kimalaiset ja perhoset ovat alkaneet suorittaa pölytystehtäväänsä ja aika monen kimalaisen olen joutunut hätistämään pois myös eteisestä ja jopa tuvastamme. Johtunee siitä, että kimalaiset ovat löytäneet suojaisan pesimäpaikan kuistimme ikkunalaudan alla olevasta kolosta.

Pihapiiriin ovat jo ilmestyneet viime kesän pesijät: västäräkit keikuttavat hellyttävästi pyrstöään, punarinnat ovat ahkerasti keränneet pesäaineksia mm. pihaan pudonneista Maurin koirankarvoista ja pääskyset lentelevät tehden hurjia kaarroksia ja syöksyjä taivaalla. Joutsenet - totta kai - ovat olleet jo pitkään pellolla tallustelemassa, samoin kuovit ja töyhtöhyypät, tänä keväänä myös kurkipariskunta, joka on uskaltautunut aika lähelle asutusta. Onpa toinen kurjista tepastellut ylväästi myös keskellä kylätietä.





No, alkuviikosta näkyi taivaalla muitakin siivekkäitä: äänekkäitä, metallisia, kylmiä. Tosin täytyi ihailla niidenkin uhkarohkeita silmukoita, syöksyjä ja nousuja kohtisuoraan ylöspäin. Välillä lensivät neljän koneen muodostelmissa, välillä kiisivät itsekseen. Lentäjien päätä ei saa huimata. Minua huimasi jo pelkästään niiden katseleminen!







Mitä lintuhavaintoja olet tehnyt omassa pihapiirissäsi? Joko kukkaset kukkivat?

                                                              Leppeää lauantaita Sinulle!