Kevät on niin parasta! Toukokuu on ehdottomasti lempikuukauteni, koska luonto puhkeaa eloon. Muutaman päivän hellesää sai hiirenkorvat puihin, ruohon kasvamaan ja houkutti jo muutamia kukkasia kukkimaankin. Lintusten kilpalaulannasta en saa kyllikseni, samoin kevään tuoksuista!
Kimalaiset ja perhoset ovat alkaneet suorittaa pölytystehtäväänsä ja aika monen kimalaisen olen joutunut hätistämään pois myös eteisestä ja jopa tuvastamme. Johtunee siitä, että kimalaiset ovat löytäneet suojaisan pesimäpaikan kuistimme ikkunalaudan alla olevasta kolosta.
Pihapiiriin ovat jo ilmestyneet viime kesän pesijät: västäräkit keikuttavat hellyttävästi pyrstöään, punarinnat ovat ahkerasti keränneet pesäaineksia mm. pihaan pudonneista Maurin koirankarvoista ja pääskyset lentelevät tehden hurjia kaarroksia ja syöksyjä taivaalla. Joutsenet - totta kai - ovat olleet jo pitkään pellolla tallustelemassa, samoin kuovit ja töyhtöhyypät, tänä keväänä myös kurkipariskunta, joka on uskaltautunut aika lähelle asutusta. Onpa toinen kurjista tepastellut ylväästi myös keskellä kylätietä.
No, alkuviikosta näkyi taivaalla muitakin siivekkäitä: äänekkäitä, metallisia, kylmiä. Tosin täytyi ihailla niidenkin uhkarohkeita silmukoita, syöksyjä ja nousuja kohtisuoraan ylöspäin. Välillä lensivät neljän koneen muodostelmissa, välillä kiisivät itsekseen. Lentäjien päätä ei saa huimata. Minua huimasi jo pelkästään niiden katseleminen!
Mitä lintuhavaintoja olet tehnyt omassa pihapiirissäsi? Joko kukkaset kukkivat?
Leppeää lauantaita Sinulle!
