Aurinko pysyttelee nyt matalalla ja paksun pilviverhon takana. On marraskuu ja pimeät päivät. Tähän aikaan vuodesta mieli laahautuu ja odottaa auringon antamaa energiaa. On siis huomattava päivää piristäviä asioita. Ja löytyihän niitä tänäkin päivänä!
Uni loppui aamulla jo puoli viiden jälkeen ja anivarhain pistin tulet leivinuuniin. Ehkä ei niinkään lämmön vaan tunnelman takia. Elävä tuli ja siitä tuleva rätinä antaa levollisen olon.
Siinäpä oli piristys numero
yksi.
Siivosin jo heti aamupalan jälkeen. Matot tuultumaan kuistille ja imuri esiin. Puoli kymmeneltä sain ystävän aamupäiväkahville. Siinä rupatellessa vierähti parisen tuntia ja mieli keventyi kummasti. Siispä se oli piristys numero
kaksi.
Piristys numero
kolme:
Hain postin. Ja mikä ihana yllätys siellä odottikaan: saksalainen kirjeenvaihtoystäväni oli laittanut mukavaa luettavaa sekä pussillisen kahvia. Yksi postcrossing-kortti oli myös laatikossa. Se oli matkannut 3564 kilometrin päästä Venäjältä kolmentoista päivän ajan ja löytänyt juuri tänään luokseni. Kortti oli kirjoitettu tällä kertaa venäjäksi, joten jää arvoitukseksi, mitä siinä lukee. Harvoin muuten tulee sellaisia kortteja, joiden tervehdykset ovat lähettäjän alkuperäiskielellä. Yleensä tekstit on kirjoitettu englanniksi. No, Saksasta tulevat kortit yleensä saksaksi, mutta siinä tapauksessa ei ole ongelmaa.
 |
| "Kupillinen kahvia saa koko päivän tuoksumaan!" |
 |
| From Russia! |
Vaikka sää oli harmaa, keli loskainen ja tiet iljanteiset, pistin nastakengät jalkaan ja hain lenkkiseuraa naapurista. Siellä minua odotti innokas hännänheiluttaja Mauri 😍, joka on aina yhtä valmis lähtemään lenkille. Isoimmat energiat Mauri sai purkaa kotipihassa ja kyllä juoksua, pomppimista ja kierimistä sohjolumessa riittikin. Lapset ovat lapsia! Murusen turkki oli aivan märkä, kun lähdettiin kävelylle. Ja miten paljon sillä oli jälleen haisteltavaa, kuulosteltavaa ja merkattavaa.
 |
| Mitä täältä lumen alta löytyy? Täytyy ottaa selvää... |
Palautettuani Maurin takaisin kotiinsa istuskelimme vielä hyvän tovin lattialla vieretysten. Pehmoisen turkin silittäminen ja lämmittävä läheisyys hoiti varmasti meitä molempia. Mauri oli ehdoton päivän piristys numero
neljä!
Lenkin aikana kypsyi leivinuunissa omenapaistos. Tädiltä saatuja talviomenia on riittänyt tänne asti, vaikka olen moneen kertaan tehnyt piirakkaa ja paistoksia. Lenkin jälkeen maistui mukillinen kahvia ja omenaherkku vaniljakastikkeella kyyditettynä. Samalla tuli lueskeltua jouluista Kodin kuvalehteä. Omenapaistos, kahvi ja lehti: päivän piristykset numero
viisi.
Harmaana marraskuisena perjantaina oli paljon mielenpiristyksiä, vai mitä? Piristystä on luvassa huomennakin, kun lähden vanhojen koulukavereitten kanssa teatteriin katsomaan
komediaa.
Millainen mahtoi olla Sinun perjantai-päiväsi? Sisälsikö se piristäviä elementtejä? Haluaisitko kertoa kommentissasi?
HYVÄÄ JA RENTOUTTAVAA VIIKONLOPPUA TEILLE JOKAISELLE!💗
