perjantai 15. helmikuuta 2013

ILTALUKEMISIA


Viime kesänä tuli piipahdettua Saksassa ja siellä ollessani sain tuttavalta lahjaksi nykyisin Suomessa asuvan saksalaisen Dieter Hermann Schmitzin hauskan kirjan Die Spinnen, die Finnen - mein Leben im hohen Norden. Sitä ei ole kaiketi vielä käännetty suomeksi, mutta kirjan ideahan onkin kertoa juuri saksalaisille hauskoja juttuja meistä suomalaisista. Schmitz on naimisissa suomalaisen Eilan kanssa ja asuu perheineen Tampereella. Koska saksankielentaitoni on päässyt vuosien varrella vähän ruostumaan, käy kirjankin lukeminen hitaasti, mutta silti olen jyvällä  juonesta ja hekotellut herkullisesta tekstistä. Kirjailija on tehnyt tarkkoja huomioita suomalaisista ja suomalaisuudesta. Hän  kirjoittaa pilke silmäkulmassa, mutta  kaikesta päätellen nauttii elämästään täällä Pohjolassa. Tässä yksi esimerkki:  Eräänä pimeänä tammikuun iltana hän mm. kysyy Facebookissa: "Hermann haluaa vihdoinkin tulla suomalaiseksi. Mitä minun pitäisi tehdä? Parantaa merkittävästi suomenkielentaitoani? Juoda itseni umpihumalaan juhannuksena? Tuntea kansalliseepos Kalevala kannesta kanteen? Kadehtia ruotsalaisia ja  karsastaa venäläisiä? Pitääkö minun syödä joka torstai hernekeittoa? Mitä neuvotte?" Tämän kaltaisesti teksti siis soljuu ja saa lukijansa hymyilemään.



Ihanaa, että joku näkee näin suuren vaivan, kirjoittaa yli 350-sivuisen kirjan tästä pohjoisesta kansasta ja haluaa tulla suomalaiseksi! Tervetuloa vaan!
Ai niin: ja ne Saksassa asuvat tuttavani eivät ole Suomessa koskaan käyneetkään, joten jospa kirja innoittaisi heitäkin tulemaan tänne edes lyhyelle kyläreissulle!


2 kommenttia:

  1. Myös Suomessa asuva Roman Schatz on kirjoittanut Suomesta, kylläkin suomeksi ja kaiketi suomalaisille: Suomesta, rakkaudella. Kuvitus: Maarika Autio. Suomennos: Maarika Autio. Helsinki: Johnny Kniga, 2005. ISBN 951-0-30415-8

    VastaaPoista
  2. kiitos vinkistä! Roman Schatz on kyllä hauska veikko ja olen paljonkin kuunnellut häntä sekä radiosta että tv:stä. Parisen vuotta sitten hänellä oli oma ohjelmasarja, jossa hän opetti arkipäivän saksaa, ja sitä sarjaa innostuin itsekin seuraamaan. Pidän kovasti saksankielestä; liekö johtuu siitä, että olin parikymppisenä aupairina Hampurin liepeillä.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!