MUSTIKASTA SUU MAKEAKSI

Lauantaiaamuna käytiin katsastamassa, joko mustikat ovat kypsyneet. Osa oli - vajaassa tunnissa saimme reilu viisi litraa - mutta eipä näytä vielä hätää olevan, sillä raakileitakin oli paljon eikä mustikka vielä kunnolla irronnut kannastaan.

Piirakka on kuitenkin tehty ja mustikkamaitoa maisteltu. Superfoodia suoraan luonnosta!

ENTÄ JOS...

Koko Suomi seisoi eilen varpaillaan  Vihtavuoren räjähdysvaaran takia. Iholle se tuli siksi, että ystäviämme asuu tuon tehtaan varjossa ja he joutuivat jättämään kotinsa. Niin lukemattomat kerrat olen itsekin ajellut siellä suunnassa kyläilemässä, mutta koskaan en ole sen syvällisemmin ajatellut mahdollista räjähdystä. Vihtavuoren tehtaalla on toki sattunut onnettomuuksia vuosien varrella ja historiakirjojen mukaan neljä ihmistä sai surmansa räjähdysonnettomuudessa vuonna 1966.

Aamutv:stä katselin asiantuntijan haastattelua ja hän kertoi tämän olleen suurin sodanjälkeinen evakuointi Suomessa eikä ihme: 2000 vihtavuorelaista joutui lähtemään kodistaan eikä mitään saanut palata noutamaan. Toisen ystäväperheemme koira jäi koko päiväksi yksikseen, joten ei ihme, jos omistajilla oli hätä.

Ystävämme tulivat meille evakkoon. Olimme jo valmistautuneet myös yöpymiseen, mutta viimein puoli kymmenen aikoihin illalla saatiin netin kautta tieto, että kotiin voi nyt turvallisesti palata. Koko illan jännitimme yhdessä tilanteen kehittymistä, mutta onneksi kaikki kuitenkin päättyi onnellisesti eikä henkilö- tai irtaimistovahinkoja tullut. 

Viime yönä uni karisi silmistä, kun ajattelin tilannetta ja väistämättä kertasin myös omien isovanhempien ja äitini evakkomatkaa Karjalasta sodan jaloista. Silloinkaan ei annettu paljon aikaa poistumiseen ja matka kohti tuntematonta tulevaisuutta alkoi. Kotiin ei enää ikinä palattu asumaan ja uusi elämä piti rakentaa pienistä palasista ihan muualle, vieraaseen ympäristöön.



Näin pian voivat siis elämäntilanteet muuttua, mutta onneksi tällä eilispäivän tarinalla oli onnellinen loppu. Toivottavasti tehtaalla kiinnitetään tämän jälkeen myös parempaa huomiota turvallisuuteen ja vaarallisten aineiden säilytykseen, jotta uusintatilanteilta vältyttäisiin.

TÄYNNÄ ELÄMÄÄ

Lauantai-iltapäivänä vein pyykkiä ulos kuivumaan. Vaatteita ripustellessani havaitsin ympärilläni valtavasti elämää: jostain syystä perhosia ja muitakin pörriäisiä oli liikkeellä todella paljon. Enpä siis malttanut olla hakematta kameraa ja kykkimättä heinikossa pyydystellen lentäjiä kameran linssiin.

Tunnistaako joku Teistä kuvan perhosia ja vihreää, sarvekasta lehdessä kiipeilijää?

RUNON JA SUVEN PÄIVÄ

                                             Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
                                             Mitä on tämä hiljaisuus?
                                              Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
                                             Tää suuri ja outo ja uus?
                                              Minä kuulen, kuink' kukkaset kasvavat
                                              ja metsässä puhuvat puut.
                                             Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
                                              ja toivot ja tou'ot muut.
                                              kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin.
                                              Kaikk' on niin hiljaa ja hyvää.
                                              Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
                                             ja tuoksuvat rauhaa syvää.
                                                                                 (Eino Leino)

                                             
                                                                               

HÄÄMATKALLA

Heinäkuun 3. päivä oli hopeahääpäivämme. Vuodet ovat vierineet vinhaa vauhtia, perhe kasvanut kahdella pojalla, joista toinen jo asuu omassa pesässä ja toinenkin "poikasista" levittelee siipiään lähteäkseen omaan aikuisen miehen elämään.
Kaikista eletyistä vuosista olen kiitollinen: yhdessä olemme pysyneet tyynet ja myrskyt!

Päätimme tehdä juhlapäivän kunniaksi pienen lomamatkan koti-Suomessa, sillä  näkemistähän täälläkin riittää:

Ensimmäinen kahvitauko pidettiin Tiinan Tuvalla, joka sijaitsee 9- tien varrella, puolivälissä Jyväskylää ja Kuopiota (n. 70 km kumpaankin suuntaan). Voin sydämestäni suositella paikkaa, jossa ystävällisen tarjoilun lisäksi sai ihailla kaunista Mehtiöjärven maisemaa ja nauttia kiireettömästä, maalaismaisesta tunnelmasta.

 Kuopion torillakin pyörähdettiin. Kauppahallin edusta oli remontissa, joten Velj'mies jäi kuvaamatta. Liekö olivat siirtäneet sen turvaan maansiirtotöiden alta.

Yövyimme Leppävirralla ja käväisimme katsomassa myös paikallista kirkkoa, joka oli ihan mielettömän iso. Syykin siihen selvisi: C.L. Engel oli tehnyt kirkon piirustukset Kuopion tuomiokirkkoa varten, mutta leppävirtalaiset olivatkin olleet nopeampia rakentamisen aloituksessa, joten Engel joutui piirtämään uudet suunnitelmat tuomiokirkkoa varten. Siitä tuli kuitenkin pienempi kuin tästä Leppävirran kirkosta, jonne alunperin mahtui yli 3000 sanankuulijaa (nykyään reilu 2500)! Leppävirralla asuva oopperalaulaja Jorma Hynninen on kuulemma pitänyt monena kesänä konsertin tässä kirkossa. Hyvä akustiikka siellä olikin, joten Hynnisen laulu kajahtanee komeasti holvistoissa.

 

 Matka jatkui Heinävedelle ja siellä poikkesimme Valamossa, jossa emme ole koskaan aiemmin käyneet. Alue on oikein kaunis, tunnelma kiireetön. Meitä onnisti, sillä puoli tuntia saapumisemme jälkeen Valamon vanhassa kirkossa oli pienimuotoinen konsertti, jossa esiintyi Konevitsan luostarin mieskvartetti. Kyllä oli todella upeaa laulua!

 Valamossa oli  myös suuri samovaarinäyttely ja saimme maistella  teetäkin, joka oli luostarin omaa teesekoitusta.

Luostarin sisätiloissa valokuvaus ei ole suositeltavaa, joten näihin kuviin kysyin luvan.

Toinen yö oltiin hyvien ystävien luona Puruveden rannoilla. Siellä sielu lepäsi!

Kotimatkalla pyörähdimme vielä Varkaudessa Mekaanisen musiikin museossa. Se oli lystikäs paikka, jossa tutustumiseen sisältyi myös humoristinen esittelykierros. Museo on ainutlaatuinen Suomessa, joten sinne kannattaa myös poiketa, mikäli ei pelkää kovia ääniä tai sarkastista huumoria. Me ainakin saimme hyvät naurut, kun omistaja, saksalaissyntyinen Jürgen Kempf niin hauskasti kertoili soittimistaan.

HERKUTTELUA

Perjantai-iltana saimme kylään joukon ystäviä. Iloinen ilta sujui saunoen, uiden, kalakeittoa syöden ja kakkukahveista nauttien seurustelua unohtamatta.

Kokeilin uutta kakkureseptiä ja hyvältähän se maistuikin. En juurikaan ole tehnyt tuorejuusto- tai rahkakakkuja, mutta nyt halusin valmistaa jotain raikasta ja kesäistä. Ohje löytyi kirjasta  Syötävän hyvää - yksi taikina neljä kakkua ( Kirjapaino Kari Ky, Jkl. 2011) ja ajattelin jakaa tämän herkullisen reseptin Teillekin:

                                             KEKSIKAKKUPOHJA:
                                                   10 kpl Digestive-keksejä
                                                    75 g sulatettua voita
                                                    - murskaa keksit ja lisää voisula, sekoita
                                                    - leikkaa irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja tasoita
                                                      muruseos pohjalle. Anna kovettua jääkaapissa täytteen 
                                                      valmistuksen ajan

                                            TÄYTE:
                                                   4 kpl liivatetta (liota kylmässä vedessä 5-10 min.)
                                                    500 g rahkaa
                                                    1/2 dl sokeria
                                                     1 tl vaniljasokeria
                                                    200 g valkosuklaata (rouhi täytteen sekaan tai sulata vesihauteessa)
                                                    2 dl kuohukermaa
                                                    2 tl sitruunanmehua
                                                     - vatkaa kerma ja lisää se muiden aineiden kanssa rahkaan
                                                     - lisää kuumaan veteen sulatettu ja jäähdytetty liivate rahkaan
                                                     - hyydytä jääkaapissa 2-3 tuntia

                                            PINNALLE:
                                                    5 liivatetta (liota)
                                                    3 dl laimennettua mehua
                                                    4 dl marjoja
                                                    - lado marjat kakun pinnalle
                                                    - kuumenna osa mehua ja liota liivatteet sekaan, lis. loppu mehu
                                                    - lusikoi liivatemehu marjojen päälle, hyydytä jääkaapissa

                                            HERKUTTELE KAHVIN TAI TEEN KERA! :)

PISAROITA

Monen kuuman ja kuivan vuorokauden jälkeen oli sade tervetullut. Viime yönä satoi ravakasti ja sai meidät jopa heräämään kesken unien. Aamulla sää oli raikas ja kauniita kastehelmiä kimalteli kukkasten terälehdillä ja ruohojen korsilla. Ne olivat niin ihastuttavia, että ne oli pakko ikuistaa kuviin:

             Löysin hauskan runon, sadepisaroihin sopivan, Elina Karjalaisen Uppo-Nalle -runoista:                

                                                          Sadepisarat aivan oikeat
                                                           ovat muodoltaan varsin soikeat.
                                                          Ne puiden oksilla pisaroivat
                                                          ja pilvet nuo pisarat luoksemme toivat.
                                                          Ei niihin nalle voi koskea,
                                                          ne koskettavat poskea.
                                                          Ja öisin sade itkee ja nyyhkii,
                                                          kun se ikkunaruutua ropisten pyyhkii.

                                                                  -Kirjasta Uppo-Nalle ja merikarhun tytär-