lauantai 25. tammikuuta 2020

PERINNELEIPOMISTA

Mitä ihmettä mahtaa olla tämän liinan alla?


Jotain, mihin tarvitaan näitä jauhoja...


Aivan oikein! Ruisleipätaikinahan se siellä muhii.


Taikinan alustin tänä aamuna jo puoli seitsemän jälkeen ja liinan alla se tekeytyi parisen tuntia. Koska taikinassa ei ole yhtään hiivaa, kohoaminenkin käy hitaasti, mutta eipä mittään! Hiljaa hyvä tulee.

 Ristinmerkki taikinassa kertoo kohoamisesta, mutta myös leivän siunaamisesta. Ristiä en koskaan jätä tekemättä taikinaan.

Ensin otan taikinajuuren talteen seuraavaa leipomista varten. Tämän juuren alkuperä on pitkästi toistasataa vuotta vanha. Puolisoni isoisän äiti Lyydia on jo tehnyt ruisleipää tällä juurella. Siihen aikaan juuri jätettiin tiinun reunoille odottamaan seuraavaa leipomista. Minä pakastan juuren ja koetan pitää melko lyhyen leipomavälin (viimeksi leivoin juuri joulun alla), ettei happamuus häviä.


Ja sitten hommiin! Reiluun kolmeen litraan vettä tehty taikina riittää kuuteen aika muhkeaan ruisleipään.



Lepäilkääpä, leipäset, liinan alla. 


Uuniin pistin tulet ennen puolta kahdeksaa ja lämpöä tasatakseni paistoin ensin perunarieskoja.


Jokos täällä ollaan valmiita paistoa varten?
Vielä leipien painaminen litteämmäksi, että ylimääräiset ilmat tulevat ulos, pistely ja matka kohti uunia alkaa.




Täällä sitä paistutaan ja kohta suussa maistutaan!


Vajaan puolentoista tunnin päästä on aika kopauttaa leivän pohjaa. Jos leipä kumisee, se on kypsää ja valmis uunista otettavaksi.

Vielä pääsette lepäämään liinan alle.
Itse herkuttelen tuoreella leivällä vasta huomenna. Veikkaan, että puoliso jo tänään.


Tänään olen kiitollinen vanhasta taikinajuuresta ja kotimaisista ruisjauhoista, käsistä, joissa on vielä voimaa vastata ja leipoa taikinaa, puista, joilla lämmittää leivinuunia, tuoreesta leivästä ja sen ihanasta tuoksusta, ikiaikaisista perinteistä.
Entä Sinä? Mistä tunnet kiitollisuutta juuri tänään?

30 kommenttia:

  1. Kotitekoinen tuore ruisleipä on maailman parasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin voi perustellusti sanoa! :)
      Omin käsin tehty, lisäaineeton leipä maistuu niin ihanalta.

      Poista
  2. Kauniin näköisiä ruisleipiä! Tietenkin maistuvaa myös. Sekä aivan upea leivinuuni.
    Monesta asiasta sinä voit olla kiitollinen ja kun mietin, niin löydän asioita omasta elämästänikin, mistä olla tyytyväinen tuntea kiitollisuutta, mutta ruisleipää en osaa leipoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leivinuuni onkin meillä ahkerassa käytössä. Lämmittämisen kylkiäisenä usein haudutan siinä uunipuuroja tai liharuokia, usein paistan sämpylöitäkin.
      Niin paljon on aihetta kiitollisuuteen, vai mitä?

      Poista
  3. Oi miten hyvää tuo varmaankin on. Ruisleipä:) Monesta asiasta voi olla kiitollinen, kuten siitä että on terve.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hyvältä leipä maistuukin!
      Terveydestä ei osaa olla koskaan tarpeeksi kiitollinen. <3

      Poista
  4. Yli 100 vuotta vanha juuri? :-O Hieno taito tuo, että osaa leivinuunissa paistaa perinteiseen tapaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ajattele, että alkujuuri on säilynyt näin pitkään samassa suvussa ja monelle olen juurta jakanutkin. Anoppini opetti minut leipomaan ruisleipää ja häneltä sain juurenkin. Sillä olen itsekin hapattanut leipätaikinan jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

      Poista
  5. Komeita ovat ruisleipäsi ja varmaan maku on hyvä. Mistähän saisi ostaa taikinanjuurta 🤔🤗. Meillä miehet, oma isä ja mies kokeilivat ruisleivän leipomista. Eivät olleet lopputulokseen tyytyväisiä.
    Kiitollinen olen elämän pienistä asioista, että jalat vielä kantavat lenkkipoluilla, että näen lukea ja muutkin aistit vielä toimivat ja siitä, että kaikista elämän vastoinkäymisistä huolimatta tunnen iloa ja onnea tästä pienestä matkastani täällä maan päällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Beate56! Hyvältähän se leipä maistuu. Minulta saisit leivänjuurta ilmaiseksi, jos vain saisin sitä toimitettua. aika monelle olen sitä antanutkin.
      Ihania kiitollisuuden aiheita Sinulla! <3

      Poista
  6. Tänään tunnen erityisesti kiitollisuutta omasta ihanasta perheestäni <3

    VastaaPoista
  7. Syvä onnenhuokaus!❤ Kaikki tässä postauksessasi toi mieleeni niin ihania muistoja ja nenääni herkullisia tuoksuja omankin elämäni varrelta.Maalla on vieläkin taikinatiinu,jonka reunoilla vanhaa juurta,nyt jo ehkä kyllä sammunutta.Sinulla on hieno taito valmistaa myös leivinuuni ruisleipiä varten,sekään ei ihan kaikilta nykypäivänä onnistuisi.
    Itse olin kiitollinen tänään muunmuassa raikkaasta merituulesta,joka pyyhki omat pienet murheet pois mielestä lenkillä rannassa.😊
    Kotoisaa viikonloppua Piipe!❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leivinuuni on toki välillä konstikas lämmitettävä, mutta aika hyvin tunnen jo uunini ja aina ennen leipien paistoa arinalla tasailen lämpöä paistamalla esim. rieskoja tai sämpylöitä. Suolaakin heitän arinalle ennen leipien laittoa uuniin. Alkuaikoina poltin monen leipäsatsin pohjat, mutta nykyään en enää.
      Ihanalta kuulostaa tuo merituuli! Veden äärellä mieli lepääntyy ja tyyntyy. Siinäpä sitä kiitoksen aihetta kovastikin! <3 Suloista sunnuntai-iltaa Sinulle!

      Poista
  8. Kunnon ruisleipä on parasta! Valitettavasti en sitä pysty itse tekemään kun ei ole kunnon puilla lämmitettävää leivinuunia. Onneksi saadaan sitä tutulta mestarilta vakituiseen. Hänellä on taito hyppysissään ja juuri myös tosi vanhaa.

    Kiitollisuutta tunnen kun saadaan olla kohtalaisen terveinä ja lapsilla ja lapsenlapsilla asiat mallilllaan♥
    Hyvää lumisateista pyhäpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtavaa, että Sinulla on "hovileipuri", jolta saat halutessasi tuoretta ruisleipää! Olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka paljon kotimaassamme on vanhoja leivänjuuria käytössä.

      Monenmonta hyvää ja arvokasta kiitoksenaihetta; kiitokset mietteiden jakamisesta! <3

      Poista
  9. Oi miten herkullista! Minä olen muutaman kerran leiponut ruisleipää mummun ja tätini kanssa tuossa viereisessä mummulassa. Ensin tosiaan paistettiin rieskaa ja ohutta ruisleipää ja viimeksi isot ruisleivät. Joskus vanhalla talolla leivottiin äidin ja siskojen kanssa rieskaa, joululimppuja ja ruisleipiä.Olen kiitollinen niistä lapsuuden ja nuoruuden muistoista.
    Lisäksi olen kiitollinen mieheni ja itseni näikin hyvästä kunnosta, sairauksista huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin paljon kiitoksen aiheita! <3 Yhteiset leivontahetket jäävät varmasti mieleen. Kovasti jo odotan, että voin joskus leipoa lapsenlapseni Liljan kanssa vaikka sämpylöitä, miksei ruisleipääkin.<3

      Poista
  10. Voi, miten ihanat leivät! Äitini teki aikoinaan samannäköistä ruisleipää, jonka juuri oli vanhaa. En tiedä, mitä taikinatiinulle - jossa juuri säilytettiin - tapahtui äidin kuoleman jälkeen. Kiitollinen olen siitä, että voin syödä ruisleipää palan silloin toisen tällöin, vaikka pääosin syönkin gluteenitonta tai kauraleipää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hitunen! <3 Minullakin oli aluksi taikinatiinu, jonka reunoille ja pohjalle jätin taikinaa, mutta valitettavasti tiinu pääsi ravistumaan eräänä kesänä niinpahoin, että se hajosi kappaleiksi. Onneksi minulla oli juurta myös pakastimessa. Anopilta sen aikoinaan sain, mutta hän ei ole enää vuosiin leiponut ruisleipää. Toivoisin kovasti, että jompikumpi miniöistäni innostuisi vielä ruisleivän leipomisesta.
      Suloista sunnuntai-iltaa Sinulle! <3

      Poista
  11. Pelkistä kuvista tulvahti tuoksu nenääni, ihanan näköistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniisti sanottu! Kiitos, Ansku, ja mukavaa alkanutta viikkoa Sinulle! <3

      Poista
  12. Ihana postaus! ❤ Lapsuudenkodissani on leivinuuni, ja nuorempana äiti tapasi aina leipoa itse leivät. Voi, se vastaleivottu lämmin leipä on ihan parhaita lapsuus- ja nuoruusmuistoja! Itse en ole opetellut käyttämään leivinuunia ja lähinnä teeleipää tulee joskus nopeasti tekaistua. Mutta onhan se aivan ihanaa, kun joku leipoo ihan oikeaa leipää ihan itse!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi, Anna Maria! Eikö ole jännää, miten vahvasti aistimme liittyvät tunnemuistoihin? Uunissa paistuvan ruisleivän tuoksu on jotain niin kotoisaa ja suomalaista. Siksi varmasti haluan leipoa ruisleivän edelleen omakätisesti. Meillä syödään paljon leipää, joten tuleehan siitä myös säästöä, kun itse leipoo.
      Onnellista alkanutta viikkoa Sinulle!<3

      Poista
  13. Onpa kauniit ja jopa tänne asti herkulliselta tuoksuvat leivät. Voi vain kuvitella ihanan maun.

    VastaaPoista
  14. Pirtti leivän tuoksuinen, syytä olla kiitollinen.
    Kiva postaus.

    VastaaPoista
  15. I also bake bread and I know how delicious it tastes.
    However, yours looks very appetizing.
    I make the sign of the cross after baking bread, it's an old tradition.
    Hugs and greetings.
    Lucja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you for your comment! 😊 It is intresting to know, how different kind of traditions we have. The main thing though that we both make the cross over our bread. It is a great gift from God.

      Poista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!