perjantai 25. lokakuuta 2019

PERJANTAI-ILLAN PÄÄHÄNPISTO

Vauhdikas, mutta antoisa työviikko on takanapäin. Viime yönä tuli taas valvottua, mutta nukahdin n. puoli tuntia ennen kellonsoittoa ja jouduin heräämään juuri kesken makeimpien unien. Tosin unessakin olin töissä ja joku eskarilaisista vilahti unimaailmassa. Töistä tullessa olin ihan ventti, kuin kuivaksi puristettu tiskirätti. Piti keittää kuppi kahvia ja tyhjentää päätä.

Mutta mistä ihmeestä sitten kuitenkin voimaannuin ja hetken päähänpistosta ajattelin leipoa karjalanpiirakoita? Viikolla tuli keitettyä sen verran riisipuuroa, että sitä oli vielä tänäänkin jäljellä. Siispä puuro jatkojalostui piirakoiden täytteeksi. Piirakoita pulikoidessa tuli jotenkin rento olo ja hyvä mieli. Äitiäkin ajattelin, Karjalassa syntynyttä. Rypytys ei onnistu yhtä hyvin kuin äidillä aikoinaan, mutta maku taitaa olla kuitenkin sama.



Puuro riitti seitsemääntoista piirakkaan, paisto kovassa lämmössä ja lopuksi voilla voitelu. Niin suussa sulavaa syömistä!





Lahjaomenia oli vielä jäljellä, joten leivoin samoilla lämpöisillä omppupiirakankin viikonlopuksi.  Onneksi myrskyävä tuuli ei vienyt sähköjä. Tästä äkillisestä päähänpistosta tuli hyvä mieli. 😊


Tuoksuvat terveiset tuvastamme ja hyvää viikonvaihdetta jokaiselle Kylätiellä kävijälle!

31 kommenttia:

  1. Voi että on herkullisen ja maukkaan näköiset piirakat, ite karjalaisena tykkään ehdottomasti karjalan piirakoista,nieleskelin täällä kun katoin noita herkkuja, en ole koskaan ite yrittänyt tehdä niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pike!
      Vastapaisteut karjalanpiirakat ovat todellakin herkullisia. Onhan niissä aikamoinen väsääminen, mutta lopussa kiitos seisoo.

      Poista
  2. Ja vielä piirakoitten lisäksi omppupiirakkaakin:) Se on tosiaan jännä, että mistä ihmeestä voi yllättäen tulla joku tietty fiilis, että nyt on tehtävä. Silloin kannattaa takoa... eikun leipoa, kun on sopiva aika:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on! Itseäkin vähän hymyilytti, kun päädyin piirakoita leipomaan. Vaikka väsytti, toi leipominen valtavasti mielihyvää.

      Poista
  3. Hyvä mieli tuli näistä kuvistakin. Olen kerran ollut porukalla leipomassa karjalanpiirakoita taitavan piirakkaihmisen ohjauksessa. Parempia karjalanpiirakoita en ole koskaan syönyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Between! Yleensä minäkin olen talkooporukalla leiponut piirakoita, mutta kyllähän nin pieni määrä hoitui nopeasti yksinkin. Itseleivotuille piirakoille ei kaupan piirakat pärjää. :)

      Poista
  4. Herkullinen päähänpisto :)
    Mukavaa ja maukasta viikonvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella herkullinen! Hyvältä maistuivat.
      Ja kiitos samoin: hyvää viikonloppua Sinullekin!

      Poista
  5. Oi, ne itse tehdyt piirakat ovat niiiin herkkua! Joskus olen jopa itsekin leiponut, mutta taitavien karjalaisnaisten tekemät ovat ihan huippuja!
    Meilläkin on omenaa tungettu vaikka mihin leipomuksiin ja ruokiin, niin iso sato niitä tänä vuonna saatiin. Mukavaa viikonloppua teillekin! Eikä meiltäkään mennyt sähköt, vaikka niin hurjaa myrskytuulta oli illalla ja yöllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ne ovat!
      Omenasato on ollut runsas. Omasta puusta saatiin paljon omenia ja sitten vielä täti lahjoitti sangollisen. Omppuja on syöty, viipaloitu pakkaseen, leivottu piirakkaa useamman kerran jne.
      Meillä oli yöllä ollut sähkökatkos ja melkoinen myräkkä on ollut koko päivän. Lunta lupailee viikon päästä. Toivottavasti ei ole vielä pysyvää.

      Poista
  6. Karjalanpiirakat, ne vaan ovat herkkua aina! Kauniita nämä tekemäsi ja oikea ruiskuorikin.
    Pitääkin tehdä pyhäinpäiväksi. Minulla on edesmenneen karjalaisen anopin hyvät neuuvot muistissa edelleen.,,

    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karjalanpiirakat ovat todella herkullisia ja nimenomaan vastapaistettuina, voilla leivottuina. Mietin illalla, että taidan tehdä piirakoita jouluksi kuten äidillä oli aina tapana tehdä.

      Leppeää lauantai-iltaa,suloista sunnuntaita!

      Poista
  7. Hyvin herkullinen päähänpisto.
    Onko sulla aivan perintönä tehdä ja siis osata leipoa karjalanpiirakoita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puoliksi olen karjalainen (äiti asui lapsuutensa ennen sotia Sortavalan maalaiskunnassa) ja opin jo pikkutyttönä leipomaan piirakoita. Nykyään vaan tulee tehtyä niitä todella harvoin, kun ovat aika suuritöisiä.No, jouluksi taidan kuitenkin leipoa uuden satsin.

      Poista
  8. Näyttää todella herkulliselta :-)

    Oikein hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Susanna! Herkullisia olivat. :)

      Kiitos samoin!

      Poista
  9. What a delicious look!
    Have a nice weekend
    Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you, Maria. These are traditional karelian pastries. My mother was born in Karelia (nowadays this area belongs to Russia, because Finland had to give it away after the Second World War) and these pastries were special but also common foods there. I bake pastries every now and then (not very often)but they are quite arduous to make.
      Have a nice weekend, too!

      Poista
  10. Ai että on herkullisen näköiset piirakat, nuo kyllä niin maistuisi nyt:)

    VastaaPoista
  11. Ja missä minä olin, kun tuollaisia herkkuja oli tarjolla? ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, missä olit? ;) Pitäisköhän joskus herkutella yhdessä karjalanpiirakoilla? Täytepuuro onnistuu myös laktoosittomana versiona. :)

      Poista
  12. Kyllä tulvahti tänne juuripaistettujen karjalanpiirakoiden tuoksu!!!😙
    Ah ihanuutta!Mielesi ajoi sinut ikiaikaiseen touhuun,jossa naiset ovat saaneet rauhoittaa mielensä keskityttyään piirakoiden rypyttämiseen.
    Kurjaa kuulla,että kärsit myös unettomuudesta.Viheliäistä kun uni ei väsyneenäkään tule.Olen aiemmin hyväunisena kärsinyt tästä uudesta vaivasta myös.Itselläni selvästi liittyy vaihdevuosiin.
    Mutta jätetään ikävä aihe ja palataan noihin piirakoihin.Muistan kuinka mummun ja Helka-tädin kädet kävivät niitä pulikoidessa joka lauantaiaamu.Tuvan täytti huumaavan herkullinen tuoksu kun koko viikon leipomiset suoritettiin leivinuunissa ja suuria peltejä oli levitetty joka puolelle.😊 Kun itse olen piiraksia rypytellyt elämäni varrella,muistan kuinka tarkkoja meidän karjalaisnaiset olivat siitä,että rypytys oli kaunista.Kaipa se joku ylpeyden aihe oli kun niitä kuitenkin vieraillekin sitten tarjoiltiin.Kukaan ei pihaan tullut,että olisi ilman kahveja ja tarjottavia päässyt tuohon aikaan lähtemään.
    Itselleni ulkonäkö ei ole ollut niin tärkeää,mutta se on,että piirakat paistuvat hiukan rapeiksi,eikä voita säästellä!😊
    Opetin aikoinani pikkusisarelleni piirakanteon ihan nyt aikuisiällä kun sisko ei vielä ollut asiaan itse perehtynyt,ja nyt hän tekee niitä työssään Tanskassa Suomen suurlähetystössä.
    Arvaappa,mitä seuraavan kerran teen,kun alkaa leivotuttaa?
    Kiitos ihanasta postauksesta ja mukavaa,levollista viikonloppua Piipe!❤❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana Mirjam-Matilda, kun jaoit muistosi. <3 Kyllähän meidän karjalaisten jälkeläisten olisi ihan hyvä vaaliakin perinteitä. Mummoni oli varsinainen piirakanleipoja ja äitikin niitä niin usein leipoi. EI ollut joulua tai perhejuhlia, missä ei piirakoita olisi tarjottu.
      Mukavaa piirakanleivontapäivää Sinullekin ja onnellista alkavaa viikkoa! <3

      Poista
  13. Karjalanpiirakat on niin hyviä, mutta gluteenittomia on niin vaikea tehä ite, että ostan valmiina.
    Sun tekemät on kyllä herkullisen näköisiä.
    Meille tuli omenoita ihan valtavasti. Mies on tehnyt niin monta omenapiirakkaa etten ollenkaan muista kuinka monta.
    Sulla on vähän erilainen ohje, kun on eri näköistäkin.
    Meillä tehdään vanhalla ohjeella, jolla aina, kun pitää tehdä gluteenittomana.
    Mukavaa keskiviikko iltaa sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gluteenittomasta jauhosta on varmaan hankalaa leipoa karjalanpiirakoita.
      Kiitos kauniista sanoistasi ja hyvää loppuviikkoa Sinulle!

      Poista
  14. Kiitos! Vastapaistetut piirakat ovat niin herkullisia.

    VastaaPoista
  15. Jotennii huvitti, kun katselin piiraasi. Nyt melkein nuolen jo mielikuvitukseni jälkimakuja. Kas kun juuri eilen tuli kaupan kuormassa varmaan ekat ostamani ruisjauhot. Piiraskapulaa (äidin vanha) katsellessani ajattelin, jos kokeilisin leipomista - juuri noiden suussasulavien. Äiti leipoi eniten rahka- ja kaalipiirakkaa. Kaalipiirakan sain noin kk sitten, mutta äidin oli parempaa. Rahkainen onnistuu ehk samanveroisesti.
    Puuhailu on ihan hyvää valvomiseen. "Viheliäistä" sanois siihen äiti. Hän nukkui aika hyvin, minä valvon jos murheilen.
    Joulustressiä ei aina voi välttää, mutta unelmista tinkimistä opettelen vieläkin -eläkkeellä. Täyttä elämää. Radiosta joku päivä ajatus, jonkun??, elämän yhtälöön mahtuu aina muutama miinus merkki. Voios hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei muuta kuin piirakoita leipomaan ja pulikka heilumaan. Tämä on hyvää stressinpoistoa.
      Auvoisaa lauantaiehtoota! <3

      Poista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!