Vaikka omasta kouluajasta (ja erityisesti alaluokkien ajasta) on jo tosi pitkä aika, voin silti vielä palauttaa mieliin sen riemun, kun kevätjuhlat oli juhlittu, saatu todistus käteen ja juhlien jälkeen palattu kotiin. Heti piti vaihtaa arkivaatteet ylle ja juosta paljain jaloin pihalla. Teltta pystytettiin vielä saman illan aikana talon viereen ja siellä sitten nukuttiin serkkujen kanssa monen monta yötä. Ei ollut makuupusseja eikä retkipatjoja vaan nahkaset ja lakana levitettiin teltan pohjalle ja peitoksi vanhat täkit. Telttaan kasattiin Aku Ankkoja, joita luettiin yömyöhään, aina sinne asti, kun silmillä näki tai uni voitti. Usein käytiin uimassa, saatiin "variksen saappaat" paljaisiin kinttuihin, mutta myös osallistuttiin työntekoon; maalla kun oltiin.
Kesäloma tuntui pitkältä ja vapaus ihanalta siitäkin huolimatta, että kävin mielelläni koulua.
Pienessä kyläkoulussa oli turvallista käydä ja kavereita riitti.
Ollessani kuudennella ja seitsemännellä luokalla sain hymytyttöpatsaan. Tallessahan ne ovat vieläkin tuolla vintissä kaapin päällä ja muistuttavat lempeillä kasvoillaan kouluajoista.
Toivottavasti tämänkin päivän isot ja pienet koululaiset voisivat tuntea iloa menneestä kouluvuodesta ja juosta kesälaitumille onnellisin mielin.
Torstai-iltana pääsivät omat, suloiset eskarini kesäloman viettoon. Pienet esikoulaiset saivat ensimmäisen todistuksensa ja siunauksin saattelen heidät kesään ja tulevalle koulutielle.
Samanlaisia ovat myös minun kansakoulun aikaiset muistoni kevätjyhlasta ja kesäloman alkamisesta. Tosin minä en siirtynyt telttaan nukkumaan, vaan piha-aittaan.
VastaaPoistaTorstai-iltana olin nuoremman pojanpoikani kevätjuhlassa, hän soitti ja kutsui. Oli upea juhla ja lopuksi juuri tuo virsi - Jo joutui armas aika... kesäni alkoi.
On sääli, jos Suvivirsi poistetaan koulujen kevätjuhlista. Jotenkin se liittyy niin vahvasti kesäloman alkamiseen ja koulujen päättymiseen ja sen tunnelman haluaisi siirtyvän myös tämän ajan lapsille.
PoistaAurinkoisen lämmintä sunnuntaipäivää Sinulle!