KIERRÄTYSTÄ

Vuosien varrella minusta on tullut intohimoinen kierrättäjä. Lajittelen kotitalousjätteet tarkasti ja käyttämättömät vaatteet vien kirpputorille. Tosin kyllä sieltä myös aina tarttuu mukaan jotain kotiin viemistä. Osan vanhoista vaatteista leikkaan matonkuteiksi tai annan puolisolle räteiksi autotalliin ja remonttihommiin. Biojätteet kompostoidaan ja uutta multaa kärrätään kasvimaalle. Toki tiedän, ettei yksi ihminen maailmaa pelasta, mutta pienistä puroista syntyy kuitenkin suurempia virtoja.

Meillä kierrätetään myös rakennuksia! Asumme parisataa vuotta vanhassa talossa ja pihapiirissä on useampiakin  rakennuksia, jotka on kunnostettu uusiokäyttöön. Pihassa seisoo mm. vanha sikala, joka rakennettin joskus 1920-30-luvuilla.

Viereisessä valokuvassa mieheni isä on vielä pikkupoika ja kaitsee suloista possua äitinsä kanssa sikalan edustalla. Kuva on otettu luultavasti kesällä 1940.

Asumamme talo pihapiireineen jäi tyhjilleen 60-luvulla ja appivanhempani rakensivat uuden sikalan talonsa viereen.

Tyhjillään seisonut rakennus toimi meillä aluksi pyörä- ja romuvarastona, kunnes viitisen vuotta sitten se sai jälleen uuden käyttötarkoituksen: mieheni teki siitä lämpökeskuksen ja rakennustyössä auttelemassa ollut esikoisemme sai samalla tehtyä myös opintojensa lopputyön rakennusvaiheesta.




Viime viikolla puoliso asensi lämpökeskuksen katolle aurinkopaneelit - ekoteko sekin - ja nyt meidän ei tarvitse lämmittää käyttövettä puulla lainkaan näin kesäaikana, sillä aurinko armas hoitaa vedenlämmityksen. Ihmeen paljon aurinkopaneelit tuottavat energiaa pilvisenäkin  saati sitten aurinkoisena päivänä.

Kenties joidenkin vuosien päästä asennamme sähköä tuottavat aurinkopaneelit; aika näyttää!