sunnuntai 4. syyskuuta 2022

MUISTOJA KESÄSTÄ, osa 1

Niin sanoimme kesälle hyvästit ja syksylle tervetuloa! Tänä kesänä en jotenkin saanut aikaiseksi tehdä yhtään blogipäivitystä, mutta nyt ilmojen viiletessä ajattelin istahtaa hetkeksi blogini ääreen ja kerrata kesäni kulkua. Teidän toisten blogeja olen satunaisesti käynyt kurkkimassa jättäen silloin tällöin kommentinkin. Josko siis itsekin innostuisi uusiin päivityksiin.

Kesäkuussa olin vielä töissä, mutta kävin myös pienessä silmäoperaatiossa, joten osa kuukaudesta meni hiljaiselossa.

Juhannuksena saunoimme mökillä ja aattoillaksi kokoonuimme lapsuuskotini rantaan juhannuskokolle. Paikalla oli n. neljäkymmentä sukulaista, iältään vuodesta melkein ysikymppisiin, haitari ja kitara soivat, jutustelusta nautittiin. Kivaa lisäväriä toi muuan saksalaispariskunta, joka oli tullut kesää viettämään Suomeen ja nyt he ensimmäistä kertaa olivat kokemassa yötöntä yötä ja suomalaisia juhannusperinteitä. Oli hauskaa verrytellä pitkästä aikaa saksankielentaitoa ja jutella heidän kanssaan. Vaikka hyttysten määrä rouvaa harmittikin, kovasti he tuntuivat nauttivan luonnonkauneudesta ja hiljaisuudesta.




Heinäkuussa helle helli. Pesin mattoja, luin pihakeinussa kirjoja, keräsin luonnonkukkia maljakoihin. Nautin!

Syntymäpäivälahjaksi sain lahjakortin Järvisydämeen, jonka lunastimme heinäkuussa. Hieno paikka, hyvä ruoka ja kauniit maisemat. Siispä oikein upea lahja!





Ja tällaisessa hauskanmallisessa maisemasviitissä yövyttiin!

Me aikaiselle aamiaiselle menijät kohtasimme rikkumatonta rauhaa.



Ennen kuukauden vaihdetta käväisin laivaristeilyllä Konnevedellä. Sää oli kalsea, mutta maisemat ihan hienot. Koska muita matkustajia ei ollut, saimme siis oikein yksityisristeilyn. Aika hauska juttu! 




 



Samalla reissulla piipahdettiin Galleria Kävyssä, joka olikin kuluneen kesän viimeistä päivää auki. Olipahan söpönen paikka. 






 Elokuussa käväisimme serkun kanssa Avoimet puutarhat-tapahtumassa Äänekoskella ja Suolahdessa. Kukkasten väriloisto ja oivalliset ideat ihastuttivat (kuvien julkaisuun on kysytty puurahanomistajien luvat).













Elokuun lämpiminä päivinä perhoset, kimalaiset ja kukkakärpäset vierailivat ahkerasti kotipihan kallionauhuksissa. Näky antoi toivoa sille, että kyllähän niitä pölyttäjiä on edelleen. Ja tokihan niitä on ollut oikeaan aikaan liikkeellä myös mustikankukissa, sillä kesän mustikkasaalis oli erittäin hyvä.

No mutta niitä perhoskuvia sitten vähän myöhemmin...

5 kommenttia:

  1. Olipa kiva päästä vielä kesäisiin tunnelmiin näin syksyn viileydessä! Teidän juhannuksenne kuulosti mukavalta. Ja hienoissa paikoissa olet päässyt käymään! Mekin saimme kerran yksityisristeilyn Kuusamon Julmalla Ölkyllä, kun ei ollut muita. Mikäs sen hauskempaa. Pirteää syksyä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sinulle kommentista ja ihanaa alkanutta syksyä! <3

      Poista
  2. Ah,ihanaa oli päästä kurkistamaan sinun kesääsi!😍
    Samalla taas hiukan haikein mielin mietin,että kesä on jo ohi.
    Kaikkea kivaa olet kokenut,mielenkiinnolla tutkin kuviasi.
    Mukavaa syksyä!❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, blogiystäväinen! <3 Kesän hyvästely on aina niin haikeaa, mutta jos Luoja suo, saamme vielä kokea tulevan suvenkin; se on edessäpäin!
      Ihania, värikkäitä syyspäiviä Sinulle! <3

      Poista
  3. Ei ole mikään salaisuus, että minulla on hyvin syvä ja henkilökohtainen suhde Jumalaan. Olen puskenut ja vastustanut tätä suhdetta kuluneen vuoden ajan kaikkien niiden hölynpölyjen läpi, joita olen joutunut kokemaan herpesin kanssa eläessäni, mutta jälleen kerran Jumala on suurempi kuin itsepäisyyteni ja mursi tuon puhkeamisen läpi, huuliherpeksen ja kaiken, minulla oli sukupuoliherpes. Minulle henkilökohtaisesti se, että kuulen yhä uudelleen ja uudelleen, kuinka en ole tarpeeksi hyvä, on vallannut mieleni pahimmalla mahdollisella tavalla. Sulkeuduin täysin ja heräilin vain ajattelemalla, että näin elämä päättyy, tämä väliaikainen herpes-epidemia? "Vitut kaikki herpes-potilaat, jos tiedätte mitä tarkoitan." Mutta ollaanpa rehellisiä...
    On pelkurimaista kieltäytyä yrttilääketieteestä. Se perustuu pelkoon. Ja se on epärehellistä sitä kohtaan, mitä sydämeni haluaa. Älä rakenna muuria ympärillesi, koska pelkäät yrttejä tai rohkeita askelia, varsinkin kun on kyse terveysongelmista ja parantumisesta. Niin monet nuoret miehet/naiset sanovat minulle yhä uudelleen ja uudelleen, että tohtori Jekawo aikoo huijata minua, mutta kokeilen häntä tänään. Minusta tuntuu, ettei kukaan koskaan saa minua vakuuttuneeksi rohdosvalmisteista. Hyväksyn tohtori Jekawon rohdosvalmisteet, koska ne paransivat herpesini vain kahden viikon juomisen jälkeen, ja olen elänyt niitä vuoden ja kuukausia. Epidemiaa ei ole enää esiintynyt. Voit ottaa häneen yhteyttä, jos tarvitset hänen rohdosvalmisteitaan mihin tahansa sairauksiin, kuten herpekseen, Parkinsonin tautiin, diabetekseen, hepatiittiin, oireyhtymään, syöpiin, HIV:hen, epilepsiaan, hedelmättömyyteen ja kaikenlaisiin sairauksiin ja infektioihin, hengelliseen konsultaatioon, entisen takaisin tuomiseen. Sähköposti: drjekawo@gmail.com ja sitten www.drjekawo.com.... Neuvoni kaikille sairaille miehille/naisille on yksinkertainen... Ole aina avoin kirja. Ole hermoja raastava, rehellinen itsestäsi, tilanteestasi ja siitä, mitä olet tekemässä. Älä pidättele mitään. Pidätteleminen ei vie sinua mihinkään... ehkä yksisuuntainen lippu Lonelyvilleen, eikä se ole paikka, jossa haluat olla. Eli viimeinen totuuteni... ja alan vasta tajuta tätä..

    VastaaPoista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!