HALOSENNIEMI

Kiipesimme lauantai-iltana vielä Sarvivuorelle ihailemaan Tuusulanjärven upeita maisemia. Ei ihme, jos taiteilija Pekka Halonen sai täältä maalauksiinsa inspiraatiota. Halosenniemessä olevissa eri vuodenaikoina maalatuissa tauluissa huokuu rakkaus suomalaiseen luontoon.

Halosenniemi valmistui vuonna 1902 Pekka ja Maija Halosen taiteilijakodiksi, mutta he olivat jo sitä ennen asuneet Tuusulanjärven rannalla muutamia vuosia. Korkeassa ateljeessa pidettiin usein kotikonsertteja, joissa musisoivat mm. Toivo Kuula, Jean ja Aino Sibelius kuin emäntä Maija Halonen itsekin. Vieraanvaraisessa kodissa kestittiin usein myös muita taiteilijoita kuten Akseli Gallen-Kallelaa tai Eino Leinoa.

Halosenniemessä valokuvaus on kielletty, mutta osa maalauksista löytyy täältä. 

 

Pekka Halonen oli syntyjään savolainen maalaispoika, joka nousi lahjakkuutensa ja sinnikkytensä ansiosta Suomen merkittävimpien taiteilijoiden joukkoon. Kansanihmisiä kuvatessaan hän katsoi heitä samalta tasolta nähden nämä aidosti ja arvostaen.

Maija Halonen haaveili pianistin urasta, mutta päätyi suurperheen äidiksi. Merkittävän elämäntyön Maija teki kuitenkin kirjallisuuden kääntäjänä. Esim. Carlo Collodin Pinoccio on hänen suomentamansa.

Halosenniemen pihapiirin perustettiin laaja hyötypuutarha, jossa viljeltiin esim. erilaisia kaalilajeja, perunaa ja raparberia. Pekka Halosella oli oma viljelymaansa, jossa hän kasvatti mm. tupakkaa ja tomaattia.
Ilman muuta mekin kiersimme puutarhan, jonne oli ripoteltu tekstitauluja kertomaan menneistä ajoista. Allaolevasta kuvasta kannattaa lukea 7-vuotiaan Kaija-tyttären hellyttävä kirjoitus Ruotsin prinssin vierailusta Halosenniemessä.

                                               Ps. Faktatiedon olen poiminut kirjasesta
                                               Suomalaisuuden lähteillä, Tuusulan taiteilijayhteisö.