Pihasauna on Ainon suunnittelema. Sieltä löytyy mm. amme, jonne johdettiin kuumaa vettä kourua pitkin suoraan seinän takana olevasta padasta. Onpa järkevä keksintö!
Sibeliusten viimeinen leposija löytyy Ainolan puutarhasta.
Onneksi sisälläkin sai valokuvata.
Niin ihana tuo vihreä takka!
Vanhemmiten Sibelius ei enää jaksanut nousta portaita ylös makuuhuoneeseen vaan muutti alakertaan nukkumaan. Nurkassa pyöreällä pöydällä lepää maestron huopahattu ja keppi.
Tämän kirjoituspöydän ääressä Sibelius taisi nuotittaa monta teostaan.
Ainolan kyökki on niin hellyttävä!
Pitiköhän ilmapuntari kuitenkaan paikkaansa? Sää oli mitä parhain, ei waihettelevainen.
Aivan lähellä Ainolaa sijaitsee toinenkin taiteilijakoti:
Juhani Aho muutti puolisonsa Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Aholaan 1897. Boheemi pariskunta ei omistanut taloa vaan teki vuosittain uuden vuokrasopimuksen. Nykyisin talo toimii perheen elämästä ja taiteilijayhteisöstä kertovana museona.
Siihen aikaan, kun isä lampun osti. |
Illansuussa ehdittiin piipahtaa vielä vähän toisenlaisessa kotimuseossa. Täällä veljensä omistamassa töllissä (Syvälahden torppa) kirjailija Aleksis Kivi kuoli vain 38-vuotiaana vuonna 1872. Kiven hauta löytyy Tuusulan kirkon hautausmaalta.
Sunnuntainakin aurinko paistoi ja silloin vierailimme mm. Halosenniemessä. Siitä lisää seuraavassa postauksessa.
ps. Tällä hetkellä sataa vettä taivaan täydeltä. Miten lie teillä?
Tuusulan Rantatien taitelijakodit ovat mielenkiintoisia käyntikohteita. Ainolassako saa nyt sisätiloissa kuvata? Pitäisikin taas pistäytyä kunhan mennään jälleen lähellä oleviin Vantaan maisemiin heinä-elokuun vaihteessa. Viime kesän käyntikohteet olivat jälleen Halosenniemi (suosikkimme) ja Lottamuseo. Aholassa en olekaan käynyt, kiinnostaisi kyllä:)
VastaaPoistaPs, satelee Savossakin, ei vielä kovin rankasti! Hyvää tekee kuiville mansikkamaille.
Hienoja kuvia, erityisesti Ainolan kuvista pidän.
Kyllä saa kuvata. Kysyin sitä oppaalta ja hän antoi luvan, tosin salaman käyttö on kielletty. Me kävimme myös Lottamuseossa, jossa oli ihan valtavasti tietoutta.
PoistaAholassa kannattaa poiketa, sillä sielläkin riittää nähtävää ja hyvää tietoutta talon entisistä asukkaista, Juhanista ja Vennystä.
Kiinnostavia kuvia. Mun on aina myös tehnyt mieli vierailla Tuusulan rantatien varrella,ties milloin se toteutuisi?
VastaaPoistaKiitos, Eeviregina! Varaapa aikaa ja käy ainakin Ainolassa. Tuusulanjärven rannalla on niin monta upeaa kohdetta, että minunkin melkein kannattaisi suunnata sinne uudestaan.
PoistaTämä on kiinnostava postaus! Mulla on Marja-Liisa Tirkkosen kirja Suomalaisia kulttuurikoteja ja siinä on Ainola esitelty. Jotenkin näistä sun kuvista sai "läheisemmän" tunteen. Nämä on sellaisia kohteita, että ovat mun unelma matka -listallani. Sitten joskus...
VastaaPoistaKiitos, Johanna! Toivottavasti pääset joskus käymään Tuusulanjärven maisemissa. Varaa aikaa ja nauti. Kyllä kannattaa! :)
PoistaHieno kuvasarja Ainolasta. Siitä on jokunen vuosi, kun viimeksi tuolla kävimme.
VastaaPoistaVettä on satanut täälläkin tosi reippaasti.
Kiitos, Sirpa! Ainola on niin viehättävä paikka. Melkein kuulin Sibeliuksen soittavan siellä hiljaisesti...
PoistaKiitos mielenkiintoisesta postauksesta!
VastaaPoistaHienoja kuvia!
En ole koskaan käynyt Ainolassa, mutta kiva olisi käydä. Tykkään museoista!
Eilinen päivä satoi vettä ja tänäänkin on pilvistä.
Kiitos, Sari! Ainolassa käynti kannatti: oli upea paikka. Toivottavasti joksus pääset käymään siellä.
PoistaKoko päivän on ollut pilvistä ja kosteaa, mutta äsken alkoi sataa kaatamalla. Kuivuudesta kärsinyt maa nauttii.
Varsinaista kulttuurimatkailua. ;9
VastaaPoistaHienot kuvat!
Pilvistä on vielä ei sada.
Todellakin! Oli monta hienoa käyntikohdetta.
PoistaKiitos, Marliska!
Minä haaveilen edelleen... Nyt tuntuu, että olen jo askelen lähempänä, kun luin ja katselin postauksesi <3
VastaaPoistaHaaveet voivat toteutua. Niinkuin minunkin kohdallani. Suosittelen ehdottomasti käyntiä Tuusulanjärven maisemissa. <3
Poista