lauantai 17. joulukuuta 2016

17. JOULUKUUTA: RETROLIINAT

Se tunne, kun äiti levitti joululiinat pöytiin juuri joulun alla...

Nyt kaksi retroliinaa on päässyt omaan kotiini joulua juhlistamaan. Niitä silittäessäni ja paikoilleen laittaessani muistan aina äidin ja lapsuuden joulut. Miten kankaanpalasiin voi liittyäkään niin paljon tunnemuistoja?

Blogista 70-luvulta päivää!  sain  tietoa alla olevasta retroliinasta. Kankaan on suunnitellut Eva Taimi ja liinaa on myyty aikoinaan metritavarana. Löytyykö jonkun muunkin kotoa näitä kuoseja?



                                 

                            

32 kommenttia:

  1. Tätä kuosia minulta ei löydy, mutta muita 70-luvun retroja kylläkin. Laitan joka joulu pöytään äidiltä saamani pöytäliinan, joka meillä oli lapsuudessa joulupöydällä. Ihania muistoja. Rentoa lauantaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole jännää, miten esim. pieni pöytäliina voi herättää niin vahvoja tunnemuistoja? Sinäkin laitat äidin liinan pöydälle jouluksi. <3

      Poista
  2. Toll gemacht die Lichter-Pyramide !
    Ein schöner, weihnachtlicher Post.
    einen schönen 4. Advent wünsche ich dir
    Liebe Grüße aus Deutschland

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Die Lichter-Pyramide haben wir von meiner Freundin bekommen. Sie hat es selbst gemacht. Ich finde die Pyramide auch so toll und schön, weihnachtlicher.
      Danke, Jutta, gleichfalls! <3

      Poista
  3. Retroliinoista tulee lapsuus mieleen. Ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti tulee! <3Lapsuuden joulut säilyvät kultaisina mielessä.

      Poista
  4. Aivan ihania joulukuoseja. - Mukavaa viikonloppua! Blogissani on pihakalenterien arvonta sunnuntai-iltaan saakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin jotenkin hellyttäviä ja vanhaaikaisia. Sopivat hyvin vanhan talomme ja hirsiseinäisen tupamme imagoon. Kiitos muistutuksesta! Käväisenpä osallistumassa arvontaan, vaikka minulla ei koskaan tuuria olekaan. :)

      Poista
  5. Ei löydy ihan samaa kuosia, mutta äidin peruja on vielä vanhoja joululiinoja. Joitakin laitan isällä jouluna esille. Olen keräillyt kirppareiltakin vanhoja joulutekstiilejä, jospa joskus teen niistäkin nättelyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä olisikin upea idea: joulutekstiilien näyttely! Toteuta ihmeessä! :)

      Poista
  6. Ei löydy ihan samaa kuosia, mutta hyvin lähelle samanlainen.
    Voi niitä entisajan äitejä! Meillä lapsuuskodissa vaihtuivat matot sekä verhot joulusiivouksen yhteydessä. Valkoinen pyöreä sivupöytä sai valkoisen liinan ja sen päälle vielä pienen punaisen joululiinan.
    Olipa muistoja herättävä postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsuuskodissa myös vaihdettiin liinat ja matot jouluksi ja niin teen minäkin edelleen: verhot, matot ja liinat vaihtuvat jouluisiksi. Aika hauska juttu, mutta meilläkin on pieni, pyöreä, vanha pöytä, joka on saanut valkean liinan ja sen päälle punaisen pikkuliinan. Hih! :)

      Poista
  7. Jo toisen kerran sait ihanan nostalgisen olon! <3 Meillä mummulassa oli mummun itse kasvattamista ja kutomista pellavavista punaraitaiset liinat.Mutta tuo kuosi on kyllä jotenkin tuttu, olen sen jossain lapsuudessani nähnyt.Kyllä sydäntä lämmittävät eniten juuri nämä nostalgiset koristeet, liinat ja muistot niihin.Mummulan joulusta muistan karamellikoristeet kuusessa, oikeat kynttilät ja ne hiukan pelottavat tonttu/pukkikoristeet pöydillä ja ehdottomasti koivuntuohiset vakat, joissa hyasintteja ja punaisia tulppaanejakin.Ja mummun upea joulukaktus, jonka hän joka joulu sai kukkimaan upeasti.Voi noita aikoja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, sinulla on myös ihania, suloisia muistoja lapsuuden jouluista. Vieläkö mummon pellavaliinat ovat tallessa?

      Poista
    2. Saimme jokainen omamme, kun mummorakkaasta aika jätti.Mummollani oli 3 tytärtä, joista jokaisella 1-2 tytärtä.(poikia saimme vasta me lapsenlapset)Kauniit sanomalehtitöttöröt, joissa liinat siististi olivat rullattuina töttörön päälle liinavaatekaappiin.<3

      Poista
    3. Onpa upeaa, että arvokkaat liinat ovat säilyneet. Meilläkin lapsuuskodissa arvokkaammat liinat säilytettiin sanomalehtitöterön ylle käärittynä.

      Poista
  8. Nuo vanhat kuosit ovat kovasti minunkin mieleeni. Minulla ei tämmöisiä kylläkään ole, enkä ol enähnytkään. Mutta äidin antama joululiina kylläkin ja on arvossaan.
    Kyllä joulumuisto on hyvinkin pienessä asiassa tai tilanteessa. Se vain putkahtaa esille sopivassa kohtaa. Onkohan sekin jouluntaikaa?
    tuikki joulukuusi on hyvin kaunis hirsiseinää vasten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä voi olla jouluntaikaa! Minusta vanhat kuosit ovat jotenkin hellyttäviä ja suloisia ja varmaan myös siksi, että niihin liittyy niin paljon tunnetta.
      Tuon "lumipyramidin" saimme joululahjaksi joitakin vuosia sitten ja siitä asti se on saanut jouluisin koristaa hirsitupaamme.

      Poista
  9. Voi - tuttuja kuoseja, joista lapsuuden joulut tulevat mieleen. Eipä taida olla äidillänikään enää noita tallessa - hän osaa luopumisen taidon toisin kuin tyttärensä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, minulle luopuminen vanhoista tavaroista on myös niin vaikeaa ja vintti alkaakin olla täynnä vaikka mitä "aarteita". Jos joskus tästä muutamme, on edessä melkoinen hävitysurakka. :( Säästämisellä on puolensa ja puolensa.

      Poista
  10. Tuon liinan kuosin suunnittelijan muita liinoja minulla on ollut mutta myin ne pois, kun punainen ei ole lempivärejäni. Mukavaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punainen astuu tupaamme näin joulun aikaan, joten silloin on kiva kaivaa esiin myös nämä retroliinat.
      Suloista adventtisunnuntaita myös Sinulle, Huopalintu! :)

      Poista
  11. Liina jouluverhoksi: hyvä idea!
    Kiitos, kun kävit täällä vierailulla ja jätit kommenttisi. Tervetuloa uudelleenkin ja oikein hyvää joulua Sinulle!

    VastaaPoista
  12. Ei meillä juuri tuota ole, mutta ennesään yksi samanoloinen ja eilen kirpparilta löysin jälleen yhden samantapaisen. Pitää minunkin perehtyä asiaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä jäin ihmettelemään tuota jännää lyhtykuvaa, jossa jopa valo vilkkuu... Se on hieno! Miten tuollainen kuva syntyy?

      Poista
    2. Käytin vanhaa kuvaa parin vuoden takaa. Silloin bloggeri itse teki kuvasta tuikkivan ja ihastuin siihen heti. En siis tiedä, miten kuviin saa itse lisättyä tuikkeen tai lumisateen.

      Poista
  13. Tutulle näyttää mutta ehkä meillä on kotona ollut joku vähän saman näköinen. :) Hyvää neljättä adventtia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä kuoseja varmaan olikin aika monessa suomalaisessa kodissa 50- ja 60-luvuilla.
      Jouluviikko alkoi, joten mukavaa joulunalusaikaa Sinulle ja kiitos, kun kävit vierailulla jättäen kommenttisi!

      Poista
  14. Kiitos uudesta joululaulusta! Minulle se ainakin oli ihana, uusi tuttavuus. Muutenkin on ollut kiva kuunnella lataamiasi joululauluja. Täällä kun ei juuri muuta ole kuultu kuin Feliz Navidadia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Hitunen! Minusta tämä laulu on niin joulun ydinsanomaan pureutuva ja siitä on tehty upea video. Suoraan sanoen minua ihan itketti, kun katsoin sen ensimmäisiä kertoja.
      Laulun kuulin viime viikolla radio Deistä ja kaivoin sen sitten youtubesta. Halusin jakaa sen tänne muidenkin iloksi, kun kyse on kuitenkin aika uudesta ja tuntemattomasta laulusta.
      Siunattua joulunalusaikaa. Jouluviikko alkoi! <3

      Poista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!