On uuden kuun aika, maaliskuu ja siis myös mullanvaihdon aika. Ostin alkuviikosta ison säkillisen multaa ja tänään päätin jakaa, karsia ja siistiä sisäkukkasiani. Viikolla teimme eskareiden kanssa samaa hommaa ja istutimme kukkasten pistokkaita (joita toin kotoa lämpölaukussa) omiin ruukkuihin. Pienet istuttajat olivat onnellisia ikiomasta kukasta ja odottavat jo kovasti toukokuuta, jolloin kukat saa viedä kotiin.
En koe olevani mikään viherpeukalo, mutta silti tällaisia hommia on mukava tehdä. Harvoin olen ostanut viherkasveja vaan olen saanut niitä lahjaksi tai vaihtanut taimia ystävien kanssa.
Viherkasvit ja kukat yleensäkin luovat kotiin viihtyisyyttä ja elävyyttä. Aikoinaan, kun muutimme tähän uusvanhaan kotiimme, mieheni mummo totesi, ettei kukkien kasvatus tule onnistumaan näin hämärässä tuvassa. Hänenkin kukkasensa kuulemma kuihtuivat täällä silloin, kun hän talossa asui. Mutta niin vain kukat ovat säilyneet hengissä, ihme kyllä!
Nyt sitten vain odotellaan uutta juurtumista ja kukkimisen aikaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!