Koska asumme vanhassa talossa, kotimme sisustukseen kuuluvat ehdottomasti räsymatot. Äitini kutoi tulevaan kotiimme metrikaupalla mattoja ja hyvin ne ovat kestäneet jokapäiväistä kulutusta jo yli kaksikymmentä vuotta.
Muutama vuosi sitten kuollut tätini "testamenttasi" minulle 25 kiloa matonkuteita, jotka hän ehti leikata kuolemaansa edeltävänä kesänä. Teetätin kuteista mattoja kehitysvammaisten työkeskuksessa ja aina, kun levitän nämä matot lattialle, ajattelen tätiäni lämmöllä.
.jpg)
Minusta räsymatot ovat ihania! Jollain lailla ne kertovat eletystä elämästä. Jokainen raita kätkee sisälleen tarinan: tuossa kohtaa ovat isän työhaalarit, tuossa taas kauhtunut hupparini, jota käytin teini-iässä jne. Matot ovat kuin elämä itse: ilman tummia raitoja eivät kirkkaatkaan värit erotu!
Kauniita mattoja. Oon ihan samaa mieltä, että niissä on eletty elämä. Räsymatot ovat nähneet paljon kohtaloita. Onneksi niiden arvon ovat nuoremmatkin huomanneet.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, U-mummu. Räsymatot tosiaan tekevät tulemistaan. Olen lukenut jo useista aikakauslehdistä, että mm. kirppareilta ostetaan paljon räsymattoja ja niitä myös käytetään ihan oikeasti sisustuksessa. Hyvää päivänjatkoa Sinulle!
PoistaOmpa kauniita mattoja,minäkin muistan lapsuudenkodissani,mummo kutoi mattoja :)
VastaaPoista- Eija
Turvallinen muisto mummosta ja mummon matoista!
PoistaMinulla itselläni on kangaspuut vintissä, mutta ne on laitettu kasaan enkä ole moneen vuoteen kutonut mitään. Mattoja en ole tehnyt koskaan itse, mutta poppanoita kylläkin. Kiitos kommentistasi!