Lomalla tuli koluttua lisää vintin kätköjä. Varmassa tallessa oli pienoinen käsilaukku, joka minulla oli tyttösenä. Kovin se jo kulahtanut, kannattimetkin tipotiessään eikä ihmekään, sillä onhan sillä ikää reilut 45 vuotta.
Tuohon pussukkaan olen tallettanut lapsena keräämiäni purukumipakkausten keräilykuvia. -60-ja-70-luvuilla kotipihaamme ajaa huruutti kauppa-auto kahdesti viikossa. Maanantait ja torstait olivat siis melkein juhlapäiviä. Äiti laati etukäteen ostoslistan ja me lapset saimme ostaa silloin tällöin purkkaa tai nallekarkkeja parillakymmenellä pennillä.
Silloin ei xylitolista ollut tietoakaan, joten varmaan purukumit aiheuttivat melkoisesti reikiä hampaisiin. Eipä sitä kuitenkaan ajateltu: maku oli hyvä ja kaiken kukkuraksi sai keräilykuvia. Valmistaja oli keksinyt jo silloin mestarillisen tavan koukuttaa ostajia: oli mm.Ville Vallaton-, Korkeasaari-, Spede-, Viidakkokirja- ja Aku Ankka-purkkasarjat.
Isoveljet puolestaan söivät poptähti-purkkaa. Keräilykuvan takaa löytyi myös artistin esittämän laulun sanat. Muistan ihailleeni Pepe Willbergin kiharaa tukkaa ja söpöjä kasvoja.
Onneksi on tullut laitettua talteen tällaisiakin arkipäivän aarteita!
Tuohon pussukkaan olen tallettanut lapsena keräämiäni purukumipakkausten keräilykuvia. -60-ja-70-luvuilla kotipihaamme ajaa huruutti kauppa-auto kahdesti viikossa. Maanantait ja torstait olivat siis melkein juhlapäiviä. Äiti laati etukäteen ostoslistan ja me lapset saimme ostaa silloin tällöin purkkaa tai nallekarkkeja parillakymmenellä pennillä.
Kylläpä onkin tuttuja, muistan kyllä nämä. Itsekkin keräilin noita, mutta ovat jonnekkin hävinneet. Nämä poptähti kuvat oli suosikkiani:) Ihania aarteita.
VastaaPoista