MUISTOJA JA LENKKEILYÄ

 "Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas..."

Tämä virsi tuli mieleeni, kun katson juuri nyt ikkunasta sinistä taivasta ja valkeaa maata. Ikkunasta näkyy  Suomen lippukin, jonka viritin aamulla YK:n päivän kunniaksi. 

Tämä päivä on myös vanhempieni hääpäivä. Jos he eläisivät, juhlittaisiin jo 68. hääpäivää. 24.10.53 äiti oli 18-vuotias morsian, isä kymmenen vuotta vanhempi. Nuoret vihittiin Äänekosken kirkossa ja häät pidettiin kotikylän nuorisoseurantalolla, jonne kokoontui paljon väkeä: sukua, ystäviä, naapureita. Häälahjaksi saivat mm. ruokailuastiaston, luupäiset ruokailuvälineet ja hetekat. Isä ja äiti ehtivät viettää yhdessä avioparina 42,5 vuotta, kunnes kuolema heidät erotti. 40-vuotishääpäivää juhlittiin isolla porukalla (mutta ihan omalla perheellä)  yllätysjuhlina. Kuopuksemme oli silloin vajaa 1/2-vuotias ja kuvissa papan sylissä. Liehukoon lippu myös heidän hääpäivänsä kunniaksi!

Aamulla mittari näytti -7 astetta. Aurinko kohosi hiljakseen, kiirettä pitämättä ja kun vihdoin tuli valoisaa, lähdin lenkille raikasta ilmaa hengittelemään. Puhelimen otin mukaan ja napsin kuvia matkani varrelta, joten kävelytahti ei päätä huimannut. 😉 Päätin kuitenkin, että nautin kauneudesta enkä hikilenkistä.

Alkumatkasta näin lätäköitä jäätyneenä. Joka vuosi tämä tämmöinen jaksaa ihastuttaa. Teki mieli hypätä jään päälle ja kuunnella sen mukavaa ritinää, mutta sitten tyydyin kuvaamaan . Jospa lapsenlapsi päiväkävelyllä saa ilon särkemisestä. Elämystä sekin!

Miten pakkanen osaakin tehdä taidetta kauniisti?

 

Hiusjäätä rapaojan reunalla ja jäähelmiä koivunoksissa.

Pihlajanmarjoillakin lumikuorrute. Vielä riittää tilhillä syötävää.

Kanervat ja muu pikkukasvillisuus lumen peitossa. Uinuvatko tyytyväisinä?

Hiljainen oli tämä kylätie kulkea ja kuunnella. Kiitollinen mieli tästä kauneudesta!

PS: Eilen kaivoin ensimmäistä kertaa jouluista musiikkia esiin. Oli jo ihan pakko kuunnella vähäsen englantilaisia joululauluja.

PIKKUISEN JO PAKKASTA

 Esikoisemme täytti eilen jo 32 vuotta. Talven tuntua oli silloin kuten eilenkin. Pakkanen oli kuorruttanut kasvit kauniisti, joten pitkästä aikaa päätin ottaa kuvia. Päivällä kävin vielä kuvaamassa metsässäkin, kun aurinko niin ihanasti paisteli.

Luonto riisuutuu ja valmistautuu talvea varten. Tänä aamuna maa oli valkoinen ja sain jopa tehtyä pienen lumiukon lapsenlapseni iloksi. No, päivemmällä ukon pää oli jo pudonnut ja lumisade vaihtunut rännäksi. Ihan vielä en pysyvää lunta edes haluaisi. Talvirenkaille taitaa kuitenkin joka tapauksessa olla pian käyttöä.

JYVÄSKYLÄ, VALON KAUPUNKI

 Korona-aikaan ei ole paljon tullut käytyä Jyväskylässä. Eilen illalla kuitenkin läksimme pienellä porukalla tutustumaan Valon kaupunki-tapahtumaan, joka tänä vuonna kestää poikkeuksellisesti reilun viikon ajan. Ensi viikonloppuna on rallia rallia luvassa, joten rallikansakin ehtii vielä ihailla ympäri kaupunkia sijoitettuja valotaideteoksia.

Kansaa oli nytkin valtavasti liikkeellä! Parkkipaikkaa sai etsiä hyvän tovin ja kun sellainen vihdoin löytyi kaupungin laitamilta, kertyi illan mittaan kävelyaskelia ihan mukavasti.  Oli upea elämys olla pimenevässä illassa valoteosten ympäröimänä. 

Aren aukiolla  komeilee tanskalaisen Jakob Kvistin Dichroic Sphere

Taidemuseon edessä Local Jam kylpee mystisessä valossa.

Kaupunginkirkon puistossa on nähtävillä unkarilaisten Centrum Production ja Let it Be! Art agencyn  valoinstallaatio, joka on samalla tapahtuman pääteos.

 

                           

         

 

Kuva: MR

Cygnaeuksenpuistossa voi nähdä Jere Suonaustan Peilipöllön,

sekä Johan Röklanderin Light Laundryn.

Mollu Heino: Lähde

 Unkarilainen taiteilijakollektiivi Koros design on toeuttanut Jyväsjärvelle Lilies-valoinstallaation. Päivällä valkoisina hohtavat jättimäiset lumpeenkukat puhkeavat pimeän aikaan hehkuviin väreihin. 

Toivolan Vanhalla Pihallakin käväisimme. Siellä on nähtävillä mm. Samuli ja Kari Alosen taidetta.

 

 

Yläkaupungin lähikauppa on omalta osaltaan osallistunut valotaiteen tekemiseen. 😊

Ennen kotiinlähtöä poikkesimme vielä Tourujoen varteen. Siellä rantamaisema hehkui monissa eri väreissä. Järjestäjinä ovat Taito Keski-Suomi ry, Taitokeskus Jyväskylän ja KSL-opintokeskuksen opiskelijat ja Jyväskylän käsityö- ja muotoilukoulun oppilaat sekä eri yhteistyötahojen edustajat.

 

Paljon jäi vielä näkemättä,  mm. Mattilanniemen alueen hohtavat taideteokset, mutta hyvä näinkin!

KALLAVESJ' , KALLAVESJ'

 Huh, lämpimän kesän jäljiltä viileä elokuu on tuntunut todella kolealta! Juuri nytkin sataa ja tuulee, ulos ei oikein houkuta mennä. Töistä tultua pistin tulet leivinuuniin (jo toisen kerran tällä viikolla); syksyn tuntua on siis ilmassa, vaikka elokuuta vielä mennään.

Kesän viimeinen reissu tehtiin viime viikonloppuna. Ystävät nimittäin pyysivät meitä veneilemään ja otimme kutsun mielellämme vastaan. Perjantaina töiden päätyttyä lastattiin kamat auton kyytiin ja matkattiin kohti Kuopiota. Illan hämärtyessä astuimme veneeseen ja suuntasimme Kallavedelle. Määränpääksi otettiin Tuomaansalo, jonne paatti ankkuroitiin yön ajaksi.

 

 

Nukun aika huonosti ja vieraassa ympäristössä vielä huonommin, mutta yllätys,yllätys: kömmittyämme saunan  (siis tokihan suomalaisessa veneessä sauna pitää olla, vai kuinka?) jälkeen peteihimme nukahdin nopeasti laineiden hellivään kehtoon ja nukuin yöni heräämättä aikaiseen aamuun asti. Ihan uskomatonta!

Aamulla ehdin ihastella Tuomaansalon kallioiden kauniita, vedenuurtamia pintoja. Niin kaunista kuviointia!

Koko lauantain sää suosi meitä. Aurinko pilkisteli pilvien lomasta ja tuulikin oli myötäinen ja vieno.

 

Iivarinsalon maastossa teimme kävelylenkin ja napsimme isokokoisia mustikoita suuhumme. Tattejakin olisi ollut runsaasti, mutta sinne ne jäivät.

Onneksi tummat pilvet kiisivät ohi!

Seurasimme vähän aikaa lokkiperheen puuhia ja hetihän minulla mielikuvitus lähti laukkaamaan. Näytti siltä kuin lokkivanhemmat olisivat viettäneet hellää kahdenkeskistä aikaa, mutta lokinpoikanen rääkyisi äänekkäästi: "älkää siinä nyt pussailko! Mulla on nälkä. Ruokaa ja heti!"

Lauantain iltapäivällä päästiin näkemään purjehduskilpailuakin ohimennen. Siellähän ne veneet kiisivät laineilla ympyrää kuin karusellissa pyörien. 😊

Laulun myötä Kallaveden laineille.