KAIKENLAISTA KARVAJALKAA

Olen viime päivinä yrittänyt saada kuvatuksi pihapiirimme ötökkävieraita. Elämää kukkasissa ja pensaissa on runsaasti, mutta on ne karvajalat myös niin mahdottoman vikkeliä, ettei kameran kanssa tahdo perässä pysyä. Illalla viimein siirsin otokset koneelle ja jouduin poistamaan suurimman osan kuvista. Jotkut vierailijat sentään pysyivät paikoillaan. Olivatkohan ne niitä linssiluteita?

 

PYRÄHDYS PÄÄKAUPUNGISSA, osa 3

Keskiviikkona Keski-Suomessa satoi vettä ja lämpöä oli vain vähän yli toistakymmentä astetta. Onnittelimme itseämme, että satuttiin juuri silloin olemaan Helsingissä, jossa aurinko paistoi täydeltä terältä ja lämpöä oli reilut kaksikymmentä astetta. Kelpasi meidän vielä katsella kaunista kaupunkia ja kulkea sen kaduilla ja kujilla!

 Tietääkö kukaan, mistä kortteleiden eläinaiheiset nimet juontavat juurensa?

 Sauli ja Jenni taitavat olla nyt siellä Kultarannassa.

 Suurkirkko jaksaa sykähdyttää kauneudellaan. Keskiviikkona keskipäivän aikaan pääsimme myös nauttimaan vartin urkukonsertista. Hyvä hengähdystauko!

Kryptassakin eli kirkon kellarissa pyörähdimme. Se oli viehättävä, hämyinen paikka, jonka suojissa voi nauttia kahvia sekä tutustua näyttelyihin. Tällä kertaa seinille oli koottu Suvi af  Hällströmin kuvateossarja In Terram Nobis, Maailmassamme.

Ei matkaa ettei museovierailua! Senaatintorin vieressä sijaitseva kaupunginmuseo tarjosi vapaan pääsyn mielenkiintoisiin muistoihin. Yläkerrassa oli koskettava erotarina-näyttely,

 muissa kerroksissa pääsi sukeltamaan aikamatkalle -30-luvulta -90- luvulle. Aivan ihana ja todella suositeltava kohde!

Läksiäiskahvit jäätelöannoksineen nautittiin Karl Fazerin kahvilassa ja tuliaiset tarttuivat mukaan samasta paikasta.                                                                                                                                 

Lyhyen lomareissumme plussat:
+ hyvä saavutettavuus Keski-Suomesta käsin, nopea junayhteys
+ paljon mielenkiintoista nähtävää: uutta ja vanhaa, nykyaikaa ja historiaa
+ kaupungin kauneus, meren läheisyys
+ yllättävän ystävällinen palvelu joka paikassa (toisenlaisiakin kokemuksia pääkaupungista on muistissa)
+ kaupungin yleinen siisteys
+ kätevä joukkoliikenne:erityisesti ratikalla oli oikein mukava kolkutella pitkin katuja

Kiitos, kun jaksoitte matkata mukana! Hyvää, lempeää sunnuntaita Teille kaikille!

PYRÄHDYS PÄÄKAUPUNGISSA, osa 2

 Tiistaina rymisteltiin ratikalla Kasvitieteelliseen puutarhaan. Sääkin oli aamulla suloisen lämmin ja aurinkoinen.

Kahvipapuja kypsymässä.

Ja takaisin kaupungin keskikaduille:
Koska Suomen kesäsää on oikukas, päätimme poiketa pientä sadekuuroa pakoon Narikkatorin laidalla sijaitsevaan Kampin kappeliin. Siellä oli samalla hyvä hiljentyä. Hiljaista siellä olikin: liikenteen melu ja kadun häly eivät sinne yllä.

Välillä oli poikettava täyttämään massua. Menimme ystävien kanssa ruokailemaan nepalilaiseen ravintolaan. Olipa maukas ateria ja niin runsas, etten edes jaksanut syödä koko annosta.

Aterian jälkeen suuntasimme legendaariseen hotelli Torniin maisemia katsomaan. Tornilla on vaiherikas ja mielenkiintoinen historia, josta kannattaa lukea lisää täältä.

 Vaikka välillä lepuuteltiin jalkoja kolmosratikan kyydissä, paljon myös kävelimme pitkin katuja. Yksi suloisimmista kadunpätkistä on Eirassa sijaitseva Huvilakatu, jonka varrella sijaitsee eriväristen, koristeellisten jugendtalojen rivistö.

 Yksi vaihtoehto liikkumiseen olisi ollut pyöräily. No, toisaalta se ei kyllä kiehtonut, sillä olisinko edes säilynyt hengissä muun liikenteen seassa puikkelehtiessa.

Merenrantaa pitkin oli kuitenkin mukava kävellä hissuksiin. Maisemat ovat yllä huikeat! Ja varsinkin Ullanlinnanmäeltä katsottuna. Ei ihme, että vappuna täällä vietetään aikaa ja juhlistetaan kevättä isolla joukolla.

 Olympiaterminaalista hypättiin viimein ratikan kyytiin. Pilvet tuntuivat valuvan entistä lähemmäksi maan pintaa ja sateenvarjo oli jo valmiusasemissa.

 Matkalla pysäkille Kaivopuiston laitamilla meitä tervehti Essi Renvallin Rauhanpatsas, jonka "Suomen kansa on lahjoittanut Suomen ja Neuvostoliiton ystäyyden merkiksi 1968". Siinä se muistuttaa YYA-ajasta ja "isoveljen" varjossa elämisestä. Helsingistä löytyykin patsaita laidasta laitaan.

Ja vielä yhden Helsinki-postauksen tänne laitan. Tervetuloa katsomaan!

Leppoisaa lauantaita!