PUUN LATVOJEN TASOLLA

Viimeisen lomapäiväni kaupunkikierros päättyi Harjulle. Ritan kanssa kiipesimme hitaaseen tahtiin Neron portaita ja ihailimme samalla hehkuvia kukkaistutuksia portaiden molemmin puolin. Harjun portaat ovat legendaariset, suorastaan yksi Jyväskylän maamerkeistä. Ne rakennettiin työllistämistyönä vuonna 1925, samana vuonna, kun isäni syntyi.

Huh, mikä kiipeäminen! Mutta perille päästiin!

Tänne suunnistettiin:

Kärsin korkeanpaikankammosta, mutta siedätin itseäni ja menimme hissillä Vesilinnan torniin näköalatasanteelle. Ja hei, olimme puiden latvoja korkeammalla! Ei voi mitään, mutta kyllä päätä vähän heikotti ja polvitaipeita kivisti. Näkymät olivat kuitenkin niin hienot, että kannattihan tänne tulla.

Laajavuori ja Matti Nykäsen hyppyrimäki:

Viitaniemi ja Alvar Aallon suunnittelema Viitatorni, jossa veljenikin aikoinaan asui nuorikkonsa kanssa:

Kuokkalan silta ja Jyväsjärvi:

Jyväskylän keskustaa:

Harjun urheilukenttä ja Taulumäen kirkko:

Totta kai vähän herkuteltiinkin, kun oltiin tänne asti tultu. Kahvila-ravintola Vesilinnassa tarjolla oli mm. näitä herkullisen näköisiä ja asiaan kuuluvia Iltasoitto-leivoksia, joita tyydyin tällä kertaa vain kuvaamaan. Rita herkutteli leivoksella, minä otin jäätelöannoksen.

Hieno paikka herkutella! Legendaarinen ja sillä hetkellä myös sopivasti väljä paikka jutusteluhetkelle.

Ps. Jos olet nähnyt elokuvan Matti Nykäsestä, niin juuri täällä Vesilinnan ravintolan tasanteella kuvattiin Matin ja Mervin  (rooleissa Jasper Pääkkönen, ja  Elina Knihtilä) vihkiminen. 😉