Kävimme ensimmäisenä Lutherin kuolintalossa, vaikka oppaamme Juhani Forsbergin mukaan uskonpuhdistaja kuolikin vähän matkan päässä talossa, joka nykyään on hotellina.
Pyhän Andreaksen kirkko on lähellä Lutherin kuolintaloa ja täällä hän toimitti viimeisen kerran jumalanpalveluksen ja saarnansa. Kirkko on yksi Unescon maailmanperintökohteista.
Autokorjaamon ikkunasta bongattua: "Jos Jumala ei ymmärtäisi huumoria, en haluaisi taivaaseen", Martti Luther.
Antikvariaatin ikkunassa oli mielenkiintoisia vanhoja lehtiä. Reformaation juhlavuosi huomioitiin myös sata vuotta sitten.
Pian tohtori Martin Lutherin kuoleman jälkeen tästä talosta (Lutherin synnyinkoti) tuli Lutherin ja uskonpuhdistuksen tärkeä muistomerkki.
Myöhäiskeskiaikaisen talon yläkerta tuhoutui vuonna 1689 Petrin kaupunginosassa riehuneessa tulipalossa. Suuret lahjoitukset mahdollistivat rakennuksen restauroinnin barokin tyyliin vuonna 1693. Jo siihen aikaan oli selvää, että talossa tultaisiin huolehtimaan Lutherin elävästä perinnöstä. Uskonpuhdistajahan ei halunnut uudistaa ainoastaan katolista kirkkoa, vaan liitti tavoitteisiinsa myös koululaitoksen uudistamisen. Niinpä tässä talossa on toimittu uskonpuhdistajan toiveen mukaan: On perustettu koulu ja kasvatettu siellä tyttöjä ja poikia evankelisen uskon mukaan. Syntymäkoti on Lutherin elämän tärkeistä paikoista ainoa, jossa on toiminut koulu.
Rakennuksessa oleva näyttely on omistettu Lutherin elämälle ja toiminnalle. Se keskittyy uskonpuhdistajan alkuperään, lapsuuteen, nuoruuteen, luostariin menemiseen ja myöhempään Lutherin kuoleman jälkeiseen suuren miehen kunnioitukseen. Näyttelyesineisiin kuuluu monien arvokkaiden esineiden, mm. keskiaikaisten taide-esineiden lisäksi myös myöhäisgoottilainen veistosalttari ja arvokas saksankielinen Raamattu vuodelta 1483.( lähde: http://www.luther.de/fi/eisleben/gebhaus.html)
"Sielunvihollinen on surullinen henki ja se tekee myös ihmiset surulliseksi. Siksi se ei voi kestää iloa ja siksi se pakenee paikalta, kun musisoimme. Se ei jää paikalle, kun laulamme. " Martti Luther.
Siksiköhän Luther säveli ja sanoitti niin monta virttä, joita me tänäkin päivänä laulamme?
Matkamme viimeiset päivät vietimme Wittenbergissä, siinä kaupungissa, jossa Luther naulasi 95 teesiään kirkon oveen protestina katolisen kirkon toiminnalle. Vielä siis luvassa yksi päivitys itäisestä Saksasta...
Kiitos tästä ihanasta matkapostauksesta. Luin tuon edellisenkin kun se oli jäänyt huomaamatta. Niin kauniita kuvia, niin kauniita paikkoja. Viimeistä päivitystä odotellessa.
VastaaPoistaKiitos, Anneli, kauniista sanoistasi!
PoistaOioioi! Aina vaan hienommaksi matka muuttuu. Nautin tallustaessani mukanasi Lutherin jalanjäljissä :) Ihanasti kukkii <3 Myös tuo Lutherin ruusu ensimmäisessä kuvassa ;)
VastaaPoistaKiitos, Rita! Saksassa todella puut kukkivat jo upeasti ja ihania kukkaistutuksia oli siellä täällä.
PoistaHyvin tunnistettu: Lutherin ruusuja oli esillä kaikkialla,siis myös kaduilla. :)
Niin upeita rakennuksia ja kukkivia puita, onkohan kuvissa kirsikkapuita? Matkanjohtajanne taitaa olla sama henkilö, jonka lp-levy oli kotonani lapsuudessani. Seuraava kaupunki onkin tutumpi, mekin piipahdimme siellä joskus.
VastaaPoistaKirsikkapuut kukkivat aivan upeasti kaikkialla.
PoistaJuhani Forsberg on musiikkimiehiä ja sanoittanut mm. virren "Tiellä ken vaeltaa". Googletin tietoa hänestä vasta matkan jälkeen.
Oi kiitos paljon tästä matkakertomuksesta. On todella kiinnostavaa nähdä kuvina ja kerrottuna nämä Lutherin (jalanjäljet).
VastaaPoistaSylvi, kiitos, kun olet ollut kuvamatkalla mukana! :)
PoistaReissu oli erittäin mielenkiintoinen ja säilyy muistoissa pitkään.
Minäkin kiittelen mielenkiintoisesta postauksesta. Historia puhuttelee ja laittaa miettimään mennyttä aikaa.
VastaaPoistaKiitos, Ansu! Paljon tuli nähtyä ja koettua. Minuakin historia kiinnostaa. Saimme paljon uutta tietoa Lutherista ja uskonpuhdistuksen syistä ja seurauksista.
Poistakiitos, kiinnostava postaus!
VastaaPoistaKiitos mielenkiinnosta, Sussi! :)
PoistaJokin noissa vaatimattomasti sisustetuissa, vanhoissa huoneissa viehättää. Mielenkiintoisia lausahduksia, kuten tuokin, että sielunvihollinen tekee meidät surullisiksi. Niin totta sekin! Mutta asiasta toiseen, sielläkin on näköjään harrastettu tuota samaa, kuin täällä kotomaassakin, että neuleilla päällystetään isojakin asioita:)
VastaaPoistaLutherin lausahduksia oli siellä täällä. Monesti hän käytti aika jyrkkää ja värikästä kieltä, mutta hänellä oli kuitenkin myös hyvin koskettavia ajatuksia kuten edellä mainitsemasi sitaatti.
PoistaNuo virkatut/neulotut sillankaiteiden "lämmittimet" olivat kiva löytö Eislebenissä. Ihan pakko ne oli kuvata!