Joku aika sitten kirpparilta löytyi käyttökelpoinen lp-levysoitin. Parikymmentä vuotta vintillä uutta tulemistaan odottaneet lp:t piti siis kaivaa esiin. Olin jo unohtanut, mitä kaikkea levynippu sisälsikään ja jo niiden selaaminen herätti nostalgisia muistoja, saati sitten, kun panin levyn soittimen lautaselle, asetin neulan varovasti paikoilleen ja annoin rahisevien sävelten virrata kajareista. Musiikkiin liittyy yllättävän paljon vahvoja muistoja, jotka nousevat mieleen vuosikymmentenkin takaa.
70-luvulla lp-levyjen kuuntelu oli jotenkin tosi hienoa. Levyjä piti käsitellä varoen ja pyyhkiä pölyt siihen tarkoitetulla harjalla. Ihailemani isoveli osti kesätienesteillään hienot stereot ja hankki Hurriganesin Road runner-levyn. Saimme käyttää soitinta ja levyjä luvanvaraisesti. Isäkin hankki jossain vaiheessa käytetyn levysoittimen, joka oli ahkerassa käytössä.
Koska olin innokas Straussin valssien kuuntelija, sain lahjaksi ihan oman levyn ja sen tahdissa tuli itsekseen tanssittua monet kerrat.
Nuorena aikuisena hankin omilla säästöillä älppäreitä. Tosin ostin ne yleensä aina tarjoushintaisina, mutta muutaman kerran päädyin ostamaan levyn täysihintaisena kuten
Cool and the Gangin Parhaimmat hitit, joka maksoi peräti melkein 20 markkaa! 80-luvulla discomusiikki oli suosittua ja niinpä minullakin soi mm. tämä
biisi.
80-luvun puolivälissä musiikinkuunteluni hieman laajeni ja muuttui, kun tapasin tulevan puolisoni. Discorytmit jäivät ja tilalle tuli melodista ja rauhallisempaa musiikkia. Viikonloppuisin tavatessamme kuunneltiin Kitaron
Silkroadia, joka itse asiassa kuulostaa edelleen mukavalta.
Taidan käväistä syntymäkodissani ja pyytää veljeltä lainaksi 70-luvulla hankitun joululevyn, joka soi aikanaan ahkerasti levylautasella. Se, jos mikä herättää vahvoja tunnemuistoja!
Olisipa kiva tietää, millaisia älppäreitä Teidän kokoelmistanne löytyy ja millaisia muistoja ne herättävät.
Leppoisaa lauantaita kaikille täällä kyläileville! Minä lähden nyt tarkastamaan, joko sämpylät kypsyvät uunissa. Päivällä juhlitaan pyöreitä vuosiaan täyttävää ihanaa kälyäni, joten mukava päivä on taas tulossa!
Vinyylien nostalgiaa, ihanaa.
VastaaPoistaOsan tunnelmasta luo myös ne rahinat ja suosikki c-kasettien vouvaus.
Nostalgisia hetkiä!
Totta, juuri se rahina tuntui niin liikuttavalta. CD-aikana tuota "efektiä" ei enää ole. C-kasettejakin minulla on vintillä, mutta harmittaa, että yhdessä vaiheessa hävitin niitä oikein urakalla. Onneksi tärkein c-kasetti on tallessa ja siihen olen äänittänyt oman ( silloin 2-vuotiaan) esikoiseni jutustelua.
PoistaMeilläkin levyt soi ahkeraan 80-luvun alusta lähtien. Enimmäkseen ne oli gospelia ja ostimme niitä Kokkolan musiikkiliikkeistä, seurakunnista ja konserteista. Muistelen että ruotsalaiset Samuelssonin pojat kävivät ahkerasti konsertoimassa täällä rannikolla. Muistan myös sellaiset konsertit kuin Andrae Cruch, Pat Boone. Evie ja Imperials. Kävimpä kerran Helsingissä Cliff Richardin konsertissakin. Ja tietysti niistä ostettiin levyjä kotiin muistoksi. Olihan meillä suomalaisiakin levyjä, mm. Pro Fide, Boanerges ja tamperelainen Heureka.
VastaaPoistaOi niitä aikoja! Joskus miehen kanssa kaivettiin lp:t kotonani esille ja kuunneltiin niitä.
Meiltäkin löytyy gospel-älppäreitä, mm. Viktor Klimenkoa, Virveä (ei kuitenkaan Vicky Rosti) yms. Nykyisestä cd-hyllystöstä löytyykin pääasiassa hengellistä musiikkia.
PoistaWau, olet päässyt Cliff Richardin konserttiin! On se mahtanut olla elämys.
Olihan sitä polleena, kun pääsi sinne konserttiin. Tätini asui jo silloin Helsingissä ja heidän kanssaan sinne päästiin siskoni kanssa. Julkkiksia näin paljon, mutta ei nyt tule mieleen kuin Anne Pohtamo miehensä kanssa ja Aira Samulin...
PoistaNiin paljon tuli muistoja mieleen:) Paljon kuuntelin silloin aikoinaan:) Levyt ovat edelleen jäljellä, mutta lp-soitinta ei meillä tällä hetkellä ole.
VastaaPoistaLevyjä ja c-kasetteja kuunneltiin silloin aikoinaan paljon, kun ei noita radiokanavia ollut kuin kaksi: yle ja rinnakkaisradio. Itse äänitin kaseteille musiikkia Nuorten sävellahjasta.
PoistaOi, sait minut innostumaan vanhojen Lp-levyjeni tutkimiseen. Huomenna kyllä kokeilen missä kunnossa soitin on. Pitäisi sen olla kunnossa,. Minulla oli tapana hankkia levyjä matkoiltakin. Straussia, kansanmusiikkia, Bachiakin. Ja Beethovenia. Ja joitain kevyempää. Tädin jäämistöstä pomin mukaani joulumusiikkia.Joitakin on kuunneltu paljonkin. Jotkut taas ovat jääneet unholaan
VastaaPoistaLp-levyjen kuunteluun minäkin uppouduin ja sukelsin muistoihin. Mukavia musiikkihetkiä sinullekin! :)
PoistaHieno juttu vanhoista älppäreistä! Muistan, että 70 -luvulla kotiini hankittiin levysoitin, jolla kuunneltiin hengellistä musiikkia, mm. Lasse Heimosen lauluja. Joululevyistä jäi mieleen En etsi valtaa loistoa. Itselläni taitaa olla tasan yksi lp -levy jotain venäjänkielistä musiikkia, jota en ole kuunnellut, koska en omista levysoitinta. Veljeni kokoelmassa on varmaankin satoja levyjä, ja hänen luonaan käydessäni kuuntelen välillä niitä.
VastaaPoistaKiitos, Hitunen. Minun lapsuuskodissani ei juuri soinut hengellinen musiikki, sillä isä oli innokas tanssimusiikin kuuntelija (ja soittaja). Isän levyhyllystä löytyi mm. Erkki Junkkarista. Joululevyn toinen puoli taisi olla hartaampi.
PoistaLp-levyt kertovat oman aikansa historiaa. Upeaa, että veljelläsi on oikein kunnon levykokoelma.
Viimeksi varmaan fiilistelin LP-levyjä kuunnellen noin 5 vuotta sitten. Nyt ei ole enää soitinta, levyjä iso pino. Osaan niistä liittyy paljon muistoja, joten ne ehkä siirretään digimuotoon.
VastaaPoistaJuuri se rahina kuuluu asiaan. Minulla oli eka levysoittimeni aikaan vielä jokunen savikiekkokin.
Savikiekot olisivatkin melkoisia aarteita tänä päivänä. Kiitos kommentoinnista! :)
PoistaMinulla oli kelanauhuri (on edelleen) ja kotonamme kuunneltiin muutenkin kovasti musiikkia. Isä oli musikaalinen ja minä soittelin myös. Vanhan musiikin kuuntelu on yhtä kiehtovaa kuin vanhojen valokuvien katselu. Upeita levyjä sinulla!
VastaaPoistaMinulla oli kelanauhuri (on edelleen) ja kotonamme kuunneltiin muutenkin kovasti musiikkia. Isä oli musikaalinen ja minä soittelin myös. Vanhan musiikin kuuntelu on yhtä kiehtovaa kuin vanhojen valokuvien katselu. Upeita levyjä sinulla!
VastaaPoista