Saimme olla kahden seurakunnan vieraana matkamme aikana. Lauantai-iltana lauloimme Maarjan kirkon seurakuntasalissa. Kuulijoita oli vähän, mutta silti tilaisuus henki mitä sydämellisintä lämpöä. Seurakunnan suomalainen kirkkoherra Joona Toivanen toivotti meidät lämpimästi tervetulleeksi ja esitteli ennen tilaisuuden alkua seurakuntansa kirkkorakennuksen, joka tuhoutui pahasti toisen maailmansodan pommituksissa ja joka Neuvosto-Viron aikana oli tyystin toisessa tarkoituksessa eli urheiluhallina. Noin 300-henkisen seurakunnan unelma on korjata kirkko entiseen loistoonsa, mikä kuulostaa äkkiseltään melkein mahdottomalta urakalta, mutta toisaalta ihmeitähän tapahtuu!
Sunnuntaina saimme osallistua kello kymmenen messuun Jaani kirikissä eli Johanneksen kirkossa. Seurakuntaa saapui paikalle yllättävän paljon ja erityisesti lasten runsas lukumäärä ilahdutti. Ennen varsinaisen messun alkua kaikki lapset pyydettiin alttarille siunattaviksi, mikä tuntui hellyttävältä.
Messun kulkua oli melko helppo seurata ja jotain saatoimme jopa ymmärtääkin papin puheesta sekä rukouksista. Jotenkin tunnelma oli rennompaa kuin Suomessa ja esimerkiksi messua toimittavan papin pieni tytär juoksi jossain vaiheessa isänsä luokse alttarille ja viipyi siellä loppusiunaukseen asti. Isä ei siitä lainkaan häiriintynyt vaan katseli tytärtään hellästi. Tulipa mieleeni Jeesuksen sanat: "Sallikaa lasten tulla..."
Vaikka yhteistä kieltä ei täysin löytynytkään, saattoi silti tuntea Jumalan läsnäolon keskellämme. Oli ilo ja etuoikeus osallistua messuun laulajina ja tulla siunatuksi. Ihanaa oli myös laulaa Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan vironkielellä. Virren valinta lienee ollut kiitos ja huomionosoitus naapurimaan vieraille.
Oi Piipe, matkakertomuksestasi välittyy, että teillä on ollut hyvin elämyksellinen reissu Tarttoossa. Kiitos, kun sain viivähtää hetken tunnelmissa mukana♥
Hannah, kiitos kauniista sanoistasi! Kyllä meillä todella oli mieliinpainuva matka kauniissa kaupungissa ja tuomisiksi jäi paljon ajateltavaa, mm. se, miten hyvin meillä asiat täällä Suomessa vielä toistaiseksi ovat. Jo pelkästään kiitollisuus siitä, että säilyimme itsenäisenä maana sodan loputtua, on puhutellut minua paljon.
Upeat on puitteet laulamisen kannalta, tuollasesa holvisa äänet kantaa.
VastaaPoistaTotta, akustiikka oli hyvä ja laulu kaikui komeasti. Hieno kokemus!
PoistaOi Piipe, matkakertomuksestasi välittyy, että teillä on ollut hyvin elämyksellinen reissu Tarttoossa. Kiitos, kun sain viivähtää hetken tunnelmissa mukana♥
VastaaPoistaHannah, kiitos kauniista sanoistasi! Kyllä meillä todella oli mieliinpainuva matka kauniissa kaupungissa ja tuomisiksi jäi paljon ajateltavaa, mm. se, miten hyvin meillä asiat täällä Suomessa vielä toistaiseksi ovat. Jo pelkästään kiitollisuus siitä, että säilyimme itsenäisenä maana sodan loputtua, on puhutellut minua paljon.
Poista