lauantai 10. syyskuuta 2016

ÄMPÄREIDEN KOLINAA JA PUNAISIA POSKIA

Jään vuorotteluvapaan toiselle jaksolle muutaman viikon kuluttua. Kesäloman loputtua minua odottikin melkoinen  yllätys, kun selvisi, että minun täytyy pitää tämän vuoden työkuukausistani kertyneet lomapäivät pois ennen vapaani alkua. No, nyt sitten olen ollut lomalla tämän viikon eikä olo ole ollenkaan ollut hullumpi. Päivät ovat täyttyneet monenlaisesta puuhasta, mutta myös rentouttavista kirjanlukuhetkistä ja lenkkeilyistä Mauri-koiran kanssa.

Eilen lähdin jälleen kälyni kanssa puolukkametsään. Voi hyvä tavaton, miten paljon metsissä on nyt marjaa! Onneksi otin kaksi ämpäriä mukaan, sillä paikoin puolukkaa oli niin runsaasti, ettei tiennyt, mihin jalkaansa astuisi. Tällä kertaa otin kamerankin matkaan, joten ihan totista marjankeruuta reissu ei ollut.
Metsässä oli jälleen niin mukavaa ja rentouttavaa olla. Hyötynäkökohtien lisäksi imin itseeni luonnonrauhaa ja nautin myös mukavasta seurasta. Aurinko paistoi vielä niin lämpimästi, että selkä oli hiesta märkänä ja posket punaisina, kun palasimme saaliimme kanssa autolle. Muutamaa hirvikärpästä  lukuunottamatta reissu oli suorastaan täydellinen!







Vanha lato paluutiemme varrella oli ihan pakko kuvata! Se muistuttaa menneestä ajasta ja lähellä olevasta kummieni kodista, jossa kauan aikaa sitten oli vielä maataloutta ja tämäkin lato täyttyi lehmille tarkoitetusta heinästä.  Hyvin on lato ryhtinsä säilyttänyt vuosikymmenien kuluessa.

Lapsuusmaisemissa käyskentelee sentään vielä joitakin lehmiä. Nämä onnelliset ammut saavat kirmata laitumilla syysauringon lämmittäessä kylkiä. Eikä ammujen maiemissakaan ole valittamista; liekö siksi lypsävät niin hyvin?



                                               Hyvää syksyistä viikonvaihdetta itsekullekin!

22 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Mauri on vienyt sydämeni! Se on miniäni koira, mutta ulkoilutan sitä aika usein. Meillä on oikein mukavat lenkkihetket.

      Poista
  2. Minäkin olen käynyt pari kertaa hakemassa ämpärilliset puolukkaa. Hyvä kun sitä on tuossa ihan lähellä. Ja miten hyvää se on näin tuoreena, voisin syödä survosta litran päivässä! Marjastaminen on tosi rentouttavaa, kunhan niitä hirvikärpäsiä ei olisi.Ihana maisema tuossa viimeisessä kuvassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuore puolukkasurvos on muuten todella raikasta ja erilaista kuin pakasteesta otettu. Lahjoitin yhden ämpärin mummolaan, kolme ämpärillistä riittää meille oikein hyvin.Toisaalta nyt on suorastaan vähän himo puolukan keräämiseen, kun marjaa on niin paljon.
      Nämä viimeisen kuvan maisemat avautuvat avautuvat lapsuukodin vierestä, veljeni pihasta. Aina ne tuntuvat yhtä ihanilta ja kauniilta.

      Poista
  3. Hienot kuvat!
    Ja voi miten paljon puolukkaa olette kerännyt.😀
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sari! Keräsin kaksi sangollista ja kälyni nuo toiset kaksi ämpäriä. Nyt saa ämpärit täyttymään lyhyessä ajassa.
      Ihanaa viikonloppua Sinullekin!

      Poista
  4. Hieno puolukkasaalis! Varmaan tuollainen varustus onkin ihan tarpeen:)

    Mukavaa viikonvaihdetta myös sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman "suojahaarniskaa" en mene metsään tähän aikaan vuodesta. Kolmekymmentä vuotta sitten ei vielä ollut hirvikärpäsongelmaa. Onneksi tuossa metsässä oli vain vähän hirvikärpäsiä; liekö parin yön takainen pakkanen niitä oli jo tainnuttanut.

      Poista
  5. Tämä on kyllä ollut hieno marjavuosi! Itsekin piti tänä viikonloppuna metsään ehtiä, vaan ei nyt onnistunut - onneksi puolukoita voi poimia vielä myöhään syksyyn saakka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Metsässä on antimia riittänyt ja riittää edelleen. Hyvin ehdit vielä puolukanpoimintaan. :)

      Poista
  6. Kommenttini katosi jonnekin....
    Upea marjasaalis ja herkullinen Mauri-koira. Laiduntavia lehmiä näkee nykyisin tosi harvoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mauri-koira - vaikkakin lainassa minulla miniältä - tuo niin paljon iloa, vaikken olisi ikinä sellaista osannut kuvitellakaan.
      Lehmätilat alkavat olla todella harvinaisia nykyään ja se tekee surulliseksi. Veljeni vaimoineen pitää edelleen lypsytilaa. Taitavat olla kylän ainoita maidontuottajia.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Olen itsekin ihan tyytyväinen. Pakasteet alkaa olla aika täysiä marjoista, mutta hyvä niin.

      Poista
  8. Kaikkea kaunista, ihanaa ja herkullista <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen luonto! <3
      Ilmaista iloa metsässä: auringonpaistetta, vihreyttä, marjoja, sieniä; ei voi olla kuin kiitollinen!

      Poista
  9. Olipa iloinen lomayllätys :)
    Ja taas teillä tuota puolukkaa piisaa. Mulla on myös tuollainen hirvikärpäshuppari, löysin sen kaappien kätköistä vasta nyt ja olisin tarvinnut sitä jo monta kertaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan!
      Ja puolukkaa todella on! Nyt olen hakenut 40 litraa puolukoita lapsuusmaisemien metsistä.
      Joo, ja ilman tuollaista hupparia en mene nyt metsään. Hirvikärpäset ovat niin yök!

      Poista
  10. Sinulle on jotain blogissani...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käynpä kurkkaamassa. Kiitos jo etukäteen!

      Poista
  11. Kivat, kauniit ja herkulliset kuvat! Hienon puolukkasaaliit olette saaneet!
    Mukavaa syyskuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, kuulasta syyskuuta Sinullekin, Ritva!
      Kiitos kommentistasi! <3

      Poista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!