keskiviikko 22. helmikuuta 2017

KYLMÄÄ, KAUNISTA, KOSKETTAVAA

Ihan ensiksi haluan kiittää Teitä edellisen postauksen kommenteista ja osoittamastanne mielenkiinnosta! 😊 Ja todellakin sen verran kylmää LumiLinnassa oli, että toppahousut eivät olleet ollenkaan liikaa. Työntekijöillä täytyy olla hyvä kylmänsietokyky.



 
Ravintolan seinille on kaiverrettu kuvia suomalaisista, jotka tunnetaan myös ulkomailla. Kasvonsa seinälle ovat saaneet mm. nykyinen ja edelliset presidentit, Tove Jansson, Jorma Uotinen, Ville Haapasalo, Alvar Aalto ja Jean Sibelius.
                                       Myös Sibelius- monumentti on mallinnettu jääteoksena.


 
Tästä jäälasista ei voi nauttia kuumia juomia. 😉


 Kappelista löytyy kaunis Suojelusenkeli- veistos. Hartaushetkiä pidettiin sunnuntaina kaksi kertaa, mutta emmepä osuneet juuri siihen aikaan paikalle.

 
Lumihotellin lisäksi on mahdollisuus yöpyä myös näissä lasimajoissa ja ihailla kattoikkunan kautta vaikkapa revotulien leikkiä taivaalla.


tiistai 21. helmikuuta 2017

HAAVEET VOIVAT TOTEUTUA!

Viikonloppuna toteutui monivuotinen haaveeni päästä käymään Kemin LumiLinnassa. Oikeastaan ajoitus osui nyt nappiin, sillä tänä vuonna LumiLinnan toteutuksessa on haluttu juhlistaa 100-vuotiasta Suomea. Suomi-teema näkyi lumeen kaiverretuissa muotokuvissa, satuhahmoissa kuin myös esim. taideteosten jäljitelmissä.

Tähtäsimme ystäväni kanssa vierailun aamupäiväksi ja vaikka kävijöitä olikin monta bussilastillista, mahduimme hyvin linnan uumeniin. Ilahduttavaa oli monen ulkomaalaisen turistiryhmän puheensorina ja ihastelevat ilmeet. Yhtä Israelista tullutta rouvaa jututinkin ja hän kertoi olevansa hämmästynyt kokemastaan lumen ja jään maasta ja tästä lumilinnasta.Totesimme, että onhan se lämpötilaero melkoisen suuri Suomen ja Israelin välillä, mutta tämä elämys on ainutlaatuinen. Sitä se on varmasti myös kiinalaisille ja intialaisille, joihin törmäsimme lumisen linnan käytävillä. Talvinen Suomi näyttää kauniit ja puhtaat kasvonsa kaukaa tulleille vieraille!







Tämä oppilas on kyllä tullut aika kaukaa! Mahtaako pystyä seuraamaan suomenkielistä opetusta? 😉




                                           Näkeeköhän tässä huoneessa jouluisia unia?

                           Ja täällä varmaan uneksitaan savusaunan löylyistä valoisana kesäiltana.

Mauri Kunnaksen luomat Koiramäen hahmot ovat myös päässeet lumihotellin seinäkuviksi. Ihan mahtava idea!



                             Onnistuimmepa tapaamaan lumilinnan maskotitkin Martin ja Tertun!



                                                         Lisää kuvia huomenna...

PS: Tämä on samalla juhlahetki, sillä 500 blogipäivitystä tuli tämän myötä täyteen! 😊

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

VIOLETTI, LILA VAI SINIPUNAINEN?

Viikon Makrotex-haaste: VIOLETTI.

Kesämuistoja: ruohosipulin vaaleanlila kukka on kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan. 

Maustamatonta jugurttia ja pakastemustikoita: violettia värileikkiä.

Muisto äidistä: violetti kermanekka, joka viiletessään vaihtaa väriä vaaleansiniseksi. Käytössä edelleen!

Lapin jalokivi, ametisti, joka on muisto käynnistämme ametistikaivoksella kesällä 2015. Hiomalla tästä voisi saada kauniin korun.




Violetti on yksi lempiväreistäni! 💜


                                                       Pieni Lintu - MakroTex challenge


maanantai 13. helmikuuta 2017

JÄINEN JUTTU

Viikonloppuna pakkasimme eväät reppuun ja suuntasimme ystävien kanssa Hitonhaudalle katsomaan tämän talven jäämuodostelmia. Parkkipaikalta rotkon pohjalle on noin kahden kilometrin kävelymatka ja sen verran siellä on kävijöitä tänäkin vuonna ollut, että polku oli tallautunut helposti kuljettavaksi.
Hitonhauta on kuin pala pohjoisten kuruja keskellä Suomea. Äänimaisema on rauhoittavan hoitava, vain veden hiljainen solina hivelee kulkijan korvia. Ihminen tuntee itsensä niin pieneksi siellä jääseinien keskellä, mutta silti siellä ei ole ollenkaan pelottavaa.











Viikonloppuna Hitonhaudalla kokoontui myös jääkiipeilijöitä ja mekin onnistuimme seuraamaan yhden rohkean matkaa kohti korkeuksia. Huimaa touhua, joka vaatii taitoa ja runsaasti fyysistä voimaa.




Osa kiipeiljöistä oli pystyttänyt telttansa lähelle laavua. He päättivät yöpyä luonnon keskellä ja olla iskuvalmiina jo heti aamun valjetessa. Peukutusta heille!
Kiipeiljöiden joukossa oli myös yksi irlantilainen nainen, jolle tämä paikka ja jääkiipely olivat varmasti melkoisen eksoottinen kokemus.



Me tyydyimme palaamaan rotkon pohjalta polkua pitkin ilman apuvälineitä ja sen jälkeen täytimme vatsaa makkaralla ja kupposella kahvia. Oli siellä ihanaa! Muutaman viikon päästä aion retkeillä noissa maastoissa uudestaan ja jäätikötkin ovat siinä ajassa varmasti jälleen muuttaneet muotoaan.


Toivotan Sinut, Satu tervetulleeksi lukijoiden joukkoon! 😊