TODELLINEN TALVI

 Heleää helmikuuta Sinulle! Päivä on pidentynyt jo kovasti ja aurinkokin näyttäytynyt, vaikka se vähän kostautuu purevina pakkaspäivinä. Mutta en suostu valittamaan vaan ihailen ja kiitollisena katselen talvista luontoa ympärilläni. Maanantaina hiihdeltiin eskareitten kanssa lähimetsässä ja pyysin lapsiakin katsomaan, miten ihanasti lumiset puut kaartuivat hiihtoladun varressa auringon pilkahdellessa puiden oksistojen lävitse. Sillä hetkellä koin olevani niin etuoikeutettu, että saan olla töissä näissä maisemissa!

Alla olevan kuvan otin tänään työkännykällä vahdittuani lasten siirtymistä bussiin koulupäivän päätteeksi. Tämä vanha koulu on suojelukohde ja täällä kävin itse kaksi ensimmäistä kouluvuottani. Kuva ei valitettavasti anna oikeutta  auringonpaisteelle ja herttaiselle näkymälle, mutta lumimäärä näkyy selvästi. Auraustraktoreille on ollut viime päivinä runsaasti töitä.

Eilen töistä tultuani otin pitkästä aikaa kamerani esiin. Jostain syystä ei ole ollut intoa kuvailuun, mutta jokohan into palailee auringonvalon lisääntyessä?

Lunta on maassa ja katolla,

 

 

Ulkosauna unelmoi kesälöylyistä ja nuokuttelee nyt talvihorroksessa, pihakeinu odottaa saunan löylyistä tulevia nautiskelijoita. Vielä muutama kuukausi ja puiden oksistoissa linnut laulelevat kilpaa,

pihapuut nuokkuvat lumitaakan alla ja näyttävät kauniilta sinitaivasta vasten,

samoin kuin kylätien varren kuusikkorivistö. Parin koiriaan ulkoiluttavan tutun kanssa pysähdyin rupattelemaan kuvausretkelläni. Sekä koirilla että ulkoiluttajilla oli viikset huurteessa. Se hymyilytti.

 

 

Näillä pakkasilla on syytä laittaa pökköä pesään. Onneksi tuvassamme on leivinuuni, joka lämmitettäessä luovuttaa ihanasti lämpöä vanhan talon asujille. Villasukatkin kelpaavat viluisille varpaille.

                                                                 Pakkasterveisin Piipe 💙