Ensin kävimme tutustumassa Soile Aartialan, Mirja Komusaaren, Tuula Laurilan ja Maija Ojastin Sievästi siveltimellä -näyttelyyn. Vitriineissä ja hyllyillä oli toinen toistaan upeampia, suorastaan henkeä salpaavia posliinimaalauksia.Perinteiseksi maalaustekniikan tekee se, että juuret johtavat aina 1700-lvulle ja Meissenin kaupunkiin Saksaan. Meissenin posliinihan on maailmankuulua.
Nämä pikkuriikkiset astiastot olivat niin söpöjä! Kahvikannu oli n. parin sentin korkuinen ja kupposet sitä pienempiä. Miten ne on ollenkaan saatu maalattua?
Seuraava näyttelyosasto kutsui teatteripukujen ihmeelliseen maailmaan:
Kuningattaren puku näytelmästä Kaksi kuningatarta. Emmi Jurkka käytti roolipukua vuonna -75 ja tyttärensä Vappu vuonna -93. |
Oi joi! Vetolaatikot paljastivat hauskoja yllätyksiä: Ansa Ikosen Filmstar's maskaran ja piippausraudan, Ella Erosen make up-tarvikkeet sekä mm. Tauno Palon käyttämän pistoolin elokuvassa Rosvo-Roope.
Monenlaista "monoakin" löytyi!
Näyttely jatkui vielä yläkerrassa eri aikausien pukujen esittelyllä.
Onneksi meiltä naisilta ei enää vaadita korsetin käyttöä lisätäksemme viehättävyyttä vastakkaisen sukupuolen silmissä!
Jos aikaa ja leikkimieltä olisi ollut enemmän, olisi vielä ollut mahdollisuus pukeutua itsekin roolivaatteisiin ja peilailla muuttunutta olemustaa kultakehyksisestä peilistä.
Keskieurooppalaiseen tyyliin tilasimme leivokset ja kahvit tiskiltä ja hetken kuluttua ne tarjoiltiin kauniisti pöytään. Aluksi oli vaan vaikeaa valita, mitä herkkuja maisteltaisiin...
... ja lopulta päädyimme porkkanakakkuun ja mustaherukka-kinuskileivokseen. Kuvauksen jälkeen puolitimme leivokset, että molemmat saivat maistella kahta makeaista herkkua. Juttua ja meitä yhdistäviä asioita löytyi lopulta niin paljon, että melkein tuli kiire kotiinpäin lähtevän bussin kyytiin. Harmaa päivä kääntyi siis lopulta värikkääksi ja erityisen mieltä piristäväksi. Kiitos, Rita! Tämä otetaan joskus uusiksi!
Oi, mitä silmänruokaa tarjolla yllinkyllin! Tuossa riittää mielenvirkistystä ehkä hieman muiksikin päiviksi, kun tuollaisia näkymiä muistelee:)
VastaaPoistaNo niin on! Itse asiassa kuvien kautta onkin enemmän aikaa tarkastella pieniä yksityiskohtia. Ja mieli todella virkistyi tuolla reissulla. :)
PoistaMonenlaista ihanuutta!
VastaaPoistaNuo mosaiikkityöt etenkin, tuo lintupuu lähtisi minun matkaan :)
Kiva herkuttelupäivä teillä on ollut!
Eikös olekin upeita yksityiskohtia! Vaatii hyvää silmää ja taidollisuutta, että tuollaisia teoksia saa aikaan.
PoistaTäydellinen kaamoksen torjuntapäivä! Tuollahan viihtyisi ihan koko päivän ihastellen ja olisihan se elämys pukeutua noihin roolivaatteisiinkin:)
VastaaPoistaHyvää viikonloppua sinulle!
No todellakin! Mieli virkistyi huimasti.
PoistaRooli vaatteita olisi ollut kiva kokeilla, mutta luulen, että niiden pukeminen ja riisuminen olisi vienyt paljon aikaa. Oli niitä kuitenkin kiva hypistellä. :)
Kyllä noista kaikista unelmia kutoutuu. Ihania asuja!
VastaaPoistaHienoja hepeneitä ylä- ja alakerta pullollaan. Hauskaa oli huomata, miten eri aikakausilla oli erilainen pukumallisto. Toisaalta muuttuhan se muoti nykyäänkin. Kai ne 80-luvun olkatoppaukset ovat pian täällä taas. :)
PoistaAIvan ihania taideteiksia!! Varmasti väsymys haitui noita ihallessa..:)
VastaaPoistaKyllä! :)
PoistaMosaiikkityöt ja posliinimaalaukset olivat ilo silmille, teatteri- ja aikakausvaatteet olivat mielenkiintoisia ja kaien kruunasi leppoisa kahvihetki. <3
Teilläpä oli kiinnostava retkipäivä! Joskus posliininmaalausta harrastaneena annan arvoa muiden upeille teoksille. Oma kokemus osoitti, ettei posliininmaalaus ole mun juttu. Liian hidasta, tarkkaa ja pientä näpräämistä meikäläiselle...
VastaaPoistaMinullakin olisi edessä käynti erään taiterilijan näyttelyyn tässä pikapuoliin. On kiva ihastella toisten kädentöitä ja niistä voi saada itellekin inspiraatiota. Ystävän kanssa onkin ihanaa käydä treffeillä, sitä minäkin silloin tällöin harrastan. Kirppiskierros naapurikaupunkiin on seuraavana suunnitteilla. Piristäviä hetkiä marraskuun kaamokseen!
En ole itse koskaan maalannut posliinille, kun koen, etten ole hyvä piirtäjä enkä värien sommittelija. Siksipä onkin kiva ihailla toisten aikaansaannoksia.
PoistaMukavia marraskuun päiviä ja iloisia tapaamisia myös Sinulle! <3
Aivan ihania nuo miniastiat, kiva reissu teillä.
VastaaPoistaNe olivat ihan huippusuloisia. Kameran kuvasta ne voi suurentaa moninkertaisiksi ja siksi ne ovat täälläkin rutkasti isompia kuin mitä ne oikeasti ovat.
PoistaKiitos sinulle, Piipe! Sait kyllä ihanat kuvat noista miniatyyriastioista -pokkarini ei pelittänyt tuossa kohtaa, mutta onneksi voin katsella kuvia täältä, siinä kun rinta rinnan kuvia napsimme :)
VastaaPoistaSinun kanssasi ei kyllä jutut loppuneet, pakko jatkaa toisella kertaa! Minulla on ilo kertoa sinulle, että marraskuun alusta helmikuun loppuun keskisuomalaisella kirjastokortilla pääsee ilmaiseksi joka päivä seuraaviin museoihin: Alvar Aalto museo (siellä on myös kiva kahvila!), Jyväskylän taidemuseoon, Keski-Suomen museoon ja Suomen käsityön museoon. Ei enää ainoastaan perjantaisin, vaan milloin vain sopii. Pidetään, silmät, korvat ja mieli avoinna!
Tuo sinun kahvipöytäkuvasi <3
Kiitos itsellesi, Rita! <3 Minustakin oli mukavaa katsella Sinun ototksiasi ja ihailin hienoja kuvakulmia. Mukavaa, että meidän monotkin näkyivät kummassakin blogissa.
PoistaOlipa hieno uutinen, että kirjastokortilla pääsee nyt museoihin. Onko tämä joku uusi kokeilu? Soitellaanpa, milloin mennään ilmaiskäynneille!
Saamme sitten jälleen uutta tutkittavaa ja kuvattavaa. :)
No oli siellä ihanaa katseltavaa Hyvää kaamos piristettä :)
VastaaPoistaNiin oli: mieli piristyi kummasti!
PoistaKäsityömuseossa on aina ihan huikeita näyttelyitä; niin nytkin, vai mitä?
Upeita!
VastaaPoistaTodellakin!
PoistaKäsityömuseossa on aina kiva käydä. Nyt odottelen jouluikkunaa ja siihen ilmestyvää nukkenäyttelyä.
Onpas kiva paikka!
VastaaPoistaIhania juttuja!
Tykkäsin myös noista mini astoista!
Nuo miniastiat oli kyllä todella suloisia. Sopisivat ehkä nukkekotiin kokonsa puolesta.
PoistaOlipa teillä mahtava päivä. Taiteen ihailu on rentouttavaa. Upeita töitä!
VastaaPoistaNiin oli! Ja ihan oikeasti mieli virkistyi huomattavasti siitä, miten olin alakuloinen aamupäivällä. Hyvässä seurassa ja taidetta katsellessa mieliala kohenee kummasti.
PoistaTuommoinen tapaaminen ja noin upeisiin ja monipuolisiin näyttelyihin tutustuminen on loistavaa mielenpiristystä ja kaamoksen karkoitusta.
VastaaPoistaTäsmälleen! Värikkäitä roolivaatteita ja upeita käsitöitä mukavassa seurassa katsellessa unohtui alakulokin. Harmaina päivinä pitäisikin tehdä jotain repäisevää.
PoistaJuuri niitä unelmien kuteita! Ihana kulttuurikiertelypäivä on juuri ihan parasta kaamoksen karkoitusta. Täällä myös samanlaisia ajatuksia pimeän ajasta ja shoppailua terapiaksi.
VastaaPoistaNo niin on! ahaa, sinäkin kuulut näihin kaamosahdistujiin. On se vaan jännä:jotkut nauttivat tällaisesta harmaudesta ja pimeydestä (kuten esim. puolisoni) ja sitten on meitä, jotka tuntevat pusertuvansa pimeydessä. No, illat ovat ihan ok, mutta kun päiväkin on hämärä ja auringoton, ottaa se välillä koville. Onneksi pian on joulu! Sitten helpottaa.
Poista