keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

KIRKONMÄELLÄ

Käyn mielelläni tutustumassa erilaisiin kirkkoihin. Vajaan tunnin ajomatkan päässä meiltä sijaitsee Petäjäveden vanha puukirkko, joka valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1994. Olen joskus käynyt kirkon sisällä, mutta tällä kertaa (ovien ollessa lukitut) kiertelin kirkkoa ja sitä ympäröivää haustausmaata. Kirkko on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin puhutteleva myös ulkoapäin. Väkisinkin mietin, millaiset ihmiset sen ovat aikoinaan rakentaneet, millaisia työkaluja käyttäneet, kuinka turvanneet työsuojelun paanukattoa tehdessään. Moniko mahtoi loukkaantua tai peräti kuolla kirkkotyömaalla? Oman kirkon tekeminen on kuitenkin ollut kunnia-asia.
Hienoa, että se on vuosisatojen päästäkin pystyssä; perintökohteen arvoinen siis!






Vanhan kirkon hautausmaahan on haudattu vuosien 1729-2009 välisenä aikana kuolleitten luetteloiden mukaan noin 9400 vainajaa. Alueen pienuudesta johtuen hautapaikat on käytetty useampaan kertaan. Suurimmat vuosittaiset kuolleisuudet ajoittuvat nälkävuosiin 1867-1868 jolloin kuoli yli 200 henkeä vuodessa. Vielä 1900-luvun alulla kuoli erilaisten influenssatautien kautta yli 100 henkeä vuodessa. Keskimääräinen kuolleisuus on ollut noin 40-60 henkeä vuodessa. (lainaus www.petajavesi.fi/kirkko)


 
Kirkon ympärillä oleva hautausmaa on vuosikymmenien saatossa heinettynyt. Sukupolvet ovat vaihtuneet ja vainajat painuneet unohduksiin. 
Kahden maan kansalaisina sitä vaellettiin silloin, niin nytkin! Kirkkomaata kierrellessäni mietinkin Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan laulua Kahden maan kansalainen. Viitasen Piian esittämä versio laulusta oli myös tämänvuotisten Herättäjäjuhlien tunnusmusiikkina.


Ps: Viitasen Piia oli aikoinaan pieni pyhäkoululaiseni ja toimi esikoiseni riparilla isosena. On ilo kuulla hänen nyt laulavan isommilla estradeilla.

18 kommenttia:

  1. Vierailla paikkakunnilla ja reissuilla on ehdottomasti tutustuttava paikallisiin kirkkoihin. Niissä yhdistyy monenlainen kulttuuri ja historia oivallisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä! Suomessakin löytyy mitä erilaisimpia kirkkoja. Tämän kesän kaksi ääripäätä ovat varmasti olleet Kampin kappeli Helsingissä ja tämä Petäjäveden kirkko sekä samaa aikakautta edustava Tankarin majakkasaaren pikkuinen kirkko. Mielenkiintoisia kaikki.

      Poista
  2. Vai olette käyneet täällä lähellä :)
    Petäjäveden vanha kirkko ja pihamaa on todellakin paljon puhutteleva ja kaunis. Sehän (tai oikeastaan sen edeltäjä) tietääkseni aikoinaan rakennettiin kylän voimin salaa.
    Olen käynyt kirkossa pari kertaa konsertissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin ohikulkumatkalla Mäntästä kotiin.Tuo salarakentaminen olikin ihan uusi tieto; kiitos siitä!

      Poista
  3. Itse olen käynyt myös tuolla ja kirkko on tosi ihana. Sisältä löytyy myös häpeä penkki =D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtoi siinä häpeäpenkissä istuessa nousta hiki pintaan. Silloin oli aika armotonta menoa kirkonmäellä.

      Poista
  4. Hienot kuvat ainutlaatuisesta kirkosta.
    Aurinkoisia kesäpäiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marliska!
      Ihanaa kesäviikonloppua Sinullekin! <3

      Poista
  5. Kiitos upeasta kuvapostauksesta, piipe!♥
    Kaunis ja vaatimaton pyhäkkö, jossa menneet sukupolevet ovat läsnä!
    Kaunista viikonloppua sinulle ja läheisillesi!♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniisti muotoilit ajatuksesi.
      Onnellista viikonvaihdetta myös Sinulle, Aili-mummo! <3

      Poista
  6. Monenlaista mietettä sitä mielessä pyörii kun tuollaisia vanhoja paikkoja katselee. Vielä sitäkin varmaan miettisin, että millaisia ihmisiä siellä kirkon penkeissä istui. Ja hautakiviä katsellessä, että mikä oli sen ihmisen tarina... kuten tuossa sinunkin kuvaamassa kivessä; mies, vaimo ja 7 lasta... Vuosia sitten ohikulkeissa aioimme käydä katsomassa kirkkoa, mutta se tyssäsi pääsymaksuihin. Ymmärrän, että jotenkin sitä rahaa on kirkon ylläpitoon kerättävä, mutta olisikohan siihen jotain muuta tapaa keksittävissä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin muuten ihan samaa, kun kuvasin tuon yhden vanhan hautakiven: millaista on ollut 7-lapsisen perheen elämä ja mikä heidät on aikoinaan johtanut kuolemaan. Lasten nimiä ei mainita; sekin jotenkin kosketti. Eikö ollut varaa kaivertaa nimiä vai eikö se ollut tärkeää. No, näihin ei varmaan saa vastausta, mutta Isä tuntee heidät kaikki nimeltä.
      Minustakin kuuden euron sisäänpääsymaksu on korkea. En tiedä, olisinko hannonut maksaa sitä, jos sisään olisi ollut mahdollista mennä.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Niin ne on! Hyviä paikkoja hiljentymiseen ja kulttuuriarvoltaan verrattomia.

      Poista
  8. Paljon ajatuksia herättävä on postauksesi.
    Mahtuu paljon ihmisten kohtaloita tähän kirkko maisemaan.

    Kaunis kirkko. Hienoa että on vielä tallella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Liplatus! Väistämättä ajattelee näiden haudan levossa olevien ihmisten kohtaloita. Elämä on ollut tyystin toisenlaista silloin, kun kirkkoakin rakennettiin.

      Poista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!