OSMANKÄÄMIT

Lämmin kiitos eilispäivän postauksen kommentoijille! Iloitsen aina, kun joku jättää puumerkkinsä ja viestinsä käyntinsä merkiksi. KIITOS!

Eilisaamuna kävelin hangenkuorilla läheisen lammen jäälle. Yritin kiertää rantoja pitkin ja sain pongattua muutamia osmankäämejä kameran linssiin.

En tiedä, mistä kasvi on rantautunut lammelle, mutta se tuntuu leviävän kovasti ja sitä esiintyy jo valtatien toisella puolellakin ojanvarressa. Osmankäämeistä minulle tulee aina mieleen kummieni koti. Kummisedän kala-altaitten reunoilla oli osmankäämejä ja niitä hän toi myös sisälle koristeiksi. En tiedä, miten hän sai pysymään kasvit ehjinä siten, ettei niistä tullut kuvassa olevia karvapalleroita. Kasvia voi kuulemma käyttää myös ravinnoksi:
“Kerää osmankäämistä kukkimattomien versojen tyvet. Ne ovat kokonaisuudessaan syötäviä, makeita ja erittäin herkullisia sellaisenaan noin 15 cm:n korkeuteen saakka. Vanhemmistakin yksilöistä voit kaivaa sen sisuksen, joka näyttää purjolta, mutta maistuu mantelilta.” (Ote Sami Tallbergin Villiyrtti -keittokirjasta).
                ----------------------------------------------------------------------------------------------------
Tänään käväisin vielä järven jäällä kävelemässä. Vähän hirvitti, kun jäät paukkuivat jalkojen alla ja pitivät muutenkin melkoista "molinaa", mutta onhan sitä jäätä vielä 30-40 cm, joten ei sinne ihan vielä putoa. Olen aika arka kävelemään jäällä, mutta tänään sinne uskaltauduin, kun jäällä pidettiin pilkkikilpailut. Luisteluun jää olisi nyt mitä parhain.

Kuopuskin kävi serkkunsa kanssa pilkillä (mutta eivät kuuluneet pilkkikilpailun osallistujiin) ja sain luvan alla olevan kuvan julkaisuun. Veljenpoika sai nimittäin pilkillä 5.3-kiloisen hauen! Väsyttämiseen meni yli kuusi minuuttia ja hauen vetäminen pilkkireiästä vaati taitoa. Mitäs tuumitte kalansaaliista? Näimme kuopuksen kuvaaman videon saaliin nostamisesta ja olihan se melkoista hupia ja ihmetyksen aihetta meillekin. Enpä ole ennen moista pilkkisaalista nähnyt.

.