Itsenäisyyspäivä. Suomen syntymäpäivä. Ei mikään itsestäänselvyys!
Tämä nuorukainen joutui 17-vuotiaana, melkein lapsena, rintamalle.
Mitä näki ja koki? Eipä juuri kertoillut, mutta kantoi henkisiä arpia
sydämessään elämänsä loppuun saakka. Rakensi tätä maata omalla
työllään, kasvatti lapsistaankin isänmaallisia ja olemaan kiitollisia
itsenäisyydestä.
Minun isäni!
HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!
Kiitos samoin!
VastaaPoistaIsämme, mitä kokivatkaan. Minunkin taisteli kolmessa sodassa, talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Ei kehunut saavutuksillaan, arvet jäivät loppuiäksi.
Isältäsi jäi nuoruus sodan jalkoihin, armottomasti. Sitä ei voi käsittää, mihin joutuivatkaan, nämä nuorukaiset. Ja miten selvisivät kokemastaan. Minun isoisäni jäi rintamalle. Häneltä jäi puoliorpo pesue ja isäni vanhimpana pikkupoikana kantoi läpi elämänsä juurikin näitä henkisiä arpia ja hälle langettiin vastuu isänkorvikkeena. Siihen on mahtunut paljon puhumatonta, sydämeen kätkettyä tuskaa, surua ja painolastia. Vasta vanhemmiten olen oivaltanut, miten kipeästi sota on vaikuttanut myös meidän polveemme. On ollut tärkeää ymmärtää näiden olosuhteiden merkitys ja vaikutus.
VastaaPoistaRauhallista Itsenäisyyspäivää sinulle ja rakkaillesi.
Isiämme ja äitejämme saamme kiittää, että siniristilippu liehuu salossa.
VastaaPoistaHyvää itsenäisyyspäivää myös sinulle.
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
VastaaPoistaHyvää Itsenäisyyspäivää !
VastaaPoistaKiitos postauksesta, Piipe!
VastaaPoistaOikein hyvää itsenäisyyspäivää sinulle:)
♥♥
Hyvää itsenäisyyspäivää.
VastaaPoistaKiitos teille kommenteista! Niin monella on samanlainen historia: menneet sukupolvet ovat joutuneet kokemaan sota-ajan, moni on menettänyt läheisensä; niin myös mieheni suvussa. Hänen pappansa veli kaatui rintamalla ja neljä alaikäistä lasta jäi puoliorvoksi. Niin kallis hinta!
VastaaPoista