VIERAITA KAUKAISILTA MAILTA

Tänään luin lapsille lepohetkellä H.C Andersenin sadun Peukalo-Liisa, jossa peukalonkokoinen tyttönen hoivaa maamyyrän onkaloon pudonnutta, siipensä loukannutta pääskystä ja jonka siivillä se lopulta kiitää kaukaisiin maihin ja saa keijukaisprinssin puolisokseen.

 Pienenä sain kyseisen sadun kuvakirjana ja taitaa se olla tallessa vieläkin tuolla vintillä. Tänään satua lukiessani sukelsin myös omiin lapsuusmuistoihini ja ajattelin, kuinka suuren vaikutuksen kertomus teki aikoinaan minuun. Muistan ajatelleeni pienen tyttösen kovaa kohtaloa joutuessaan melkein rupisammakon pojan puolisoksi ja värjötellessään talven kylmissä viimoissa ilman suojaa, kunnes ystävällinen peltohiiri kutsuu tytön kotiinsa koko talveksi.

Vähältä piti, ettei tyttö joutunut maamyyrän vaimoksi ja asumaan ikuisesti ilman aurinkoa maan uumenissa, mutta kuten kaikissa saduissa, myös tässä on onnellinen loppu. Hyväsydäminen tyttö saa vastavuoroisesti  hyvyyttä  myös pääskyseltä, joka pelastaa auttajansa kovalta kohtalolta. Niin ihanan suloinen satu ja kenties tuttu myös sinulle!

                                               *    *    *    *

Todellisia kesävieraita on jo saatu tänne Suomeenkin ja lintujen konsertti alkaa iltasin olla huumaavaa. Ainakin rastaat ja västäräkit ovat ilmestyneet pihapiiriin, mutta en ole onnistunut saamaan niitä kameran ikuistamiksi. Iloitsen jokaisesta paluumuuttajasta ja niiden lauluista!

Pari päivää sitten tutustuin minulle uuteen blogiin Vierailla mailla, jossa nimimerkki Simpukka oli kuvannut Ranskassa pihapiirinsä lintuvierasta harjalintua. Viime lokakuussa yksi harjalintu eksyi myös meidän pihaamme ja sain otettua siitä valokuvan ikkunan läpi. Luulin sitä ensin närheksi, kunnes näin linnun sivuprofiilin ja komean töyhtön.

Lintukirjasta piti tarkistaa, mikä kummajainen tämä vieras oli ja myöhemmin sain kuulla eräältä lintuharrastajalta, että harjalintua nähdään äärimmäisen harvoin Suomessa. Keski-Suomessa tehtiin kaksi havaintoa viime syksynä, joista toinen siis meidän pihastamme ja toinen Jämsän seudulta. Pistänpä tämän harvinaisen vierailijan kuvan tänne blogiini ja jään ihastuneena kuuntelemaan kevään tuttujen lintujen kilpalaulantaa pihapuissa ja lähimetsän oksistoissa.