Iloisenväriset yleiskoneet tekivät ruuanlaitosta helpompaa ja sopivat muutenkin väritykseltään riemunkirjavaan 70-luvun yleisilmeeseen.
70-luvulla tupakointi oli yleistä eikä ihme, sillä tupakkamainostus oli raflaavaa. Onneksi tällainen on nykyään lailla kielletty!
Vuodevaatetekstiilitkin olivat iloisen värisiä. Kotonani oltiin kuitenkin konservatiivisia ja nukuttiin pitsisomisteisten, valkoisten irtolakanoiden välissä. Anoppi oli aikoinaan edistyksellinen ja osti violetin ja ruskeankirjavat pussilakanat. Niistä lakanoista olen kutonut poppanaliinan tupamme pöydälle kymmenkunta vuotta sitten, joten pussilakanat jatkavat elämäänsä uudessa muodossa.
Roll on- deodorantit eivät olleet vielä käytössä, mutta suihketta pistettiin kainaloon. Muistan itsekin käyttäneeni Exos-dödöä murkkuikäisenä. Sitä ostettiin yläasteen vieressä olevasta pienestä kemikalikaupasta. Koulu seisoo edelleen paikoillaan, mutta kauppa on purettu ja sen tilalla on parkkipaikka.
Costa Rica -kahvia saa vieläkin kaupoista, mutta pakkauskuosi on vaihtunut.
Ihanat, keltaiset lastulevykaapistot olivat muotia 40 vuotta sitten. Naapurissa olikin tämänvärinen kirjahylly. Meillä kotona ei moista nähty, sillä isäni oli erityisen kätevä käsistään ja teki itse kirjahyllyn mahonkiviilusta juuri ennen 50-vuotispäiväänsä (1975). Siellä se kirjahylly on edelleen paikoillaan ja täynnä kirjoja; isä kun oli myös kova lukumies.
Pulpahti paljon muistoja "vanhalta" ajalta.
VastaaPoistaAimarii, eikö olekin jännää, miten jopa vanhat mainokset saavat muistoja nousemaan esiin? Hyvää viikonloppua Sinulle!
PoistaJuu-u Exosta suhuuteltiin kainaloon XD oi, oi.
VastaaPoistaMitähän ne sen ajan ponnekaasut saivat aikaan? Maailma on niin muuttunut muutamassa vuosikymmenessä...
Poista