sunnuntai 18. helmikuuta 2018

JÄINEN MAA

Aurinko houkutti jälleen tänään ulkoilemaan metsän syliin. Päätimme tehdä veljeni ja hänen puolisonsa kanssa retken Hitonhaudalle ja niinpä pistettiin kahvia pulloon, tehtiin eväät ja ajeltiin autolla lähtöpaikalle. Pakkohan Hitonhaudan jääpaaseja on päästä katsomaan.
Olimme sen verran aikaisin liikkeellä, että olimme päivän ensimmäiset retkeilijät. Parkkipaikalta on n. 2,5 kilometrin matka kohteeseen ja maasto on suhteellisen helppokulkuista. Koska kyse on suositusta käyntikohteesta, on metsän läpi vievä polkukin hyväksi tamppautunut.



 Talvinen, lumen kuorruttama metsä on niin kaunis!




Kallioseinämille on jälleen muodostunut upeita jääpaasia. Tosin ihan vielä jääseinämät eivät ole komeimmillaan. Hieman keväämmällä on tultava tarkistamaan tilanne uudelleen, sillä alati juokseva vesi muovaa jäitä ihan koko ajan. Koska rotkon pohjalla on aivan hiljaista, voi tarkkaan kuunnellen kuulla veden solinaa. Ihmeellistä: vaikka tänäänkin pakkasta oli toistakymmentä astetta, vesi valui pitkin kallioseiniä ja jo valmiiden jäiden sisällä. Veden leikki on kaunista katseltavaa.














Pikkuinen vahinko sattui, kun olin päässyt rotkon pohjalle ja astuin vahingossa harhaan. Ison kiven juurella oleva vesijäätikkö petti askelteni alla ja oikea jalkani vajosi jäiseen veteen nilkkoja myöten. Sen jälkeen kenkäni sanoikin litsläts ja kieltämättä oli aika inhottavaa kävellä märällä kengällä laavupaikalle.  Puoliso lähti veljeni kanssa jo etukäteen tulia tekemään, joten pääsin suoraan nuotiolle lämmittelemään.  Kengännauhakin oli niin jäässä, että se piti sulattaa kämmenen sisällä, ennen kuin se suostui aukeamaan. Puoliso luovutti villasukan jalastaan ja käärin märän koipeni vielä sanomalehteen siinä makkaraa syödessä. Saunassa olen lämmitellyt ja nytkin hörpin tässä kirjoittelun lomassa kuumaa inkiväärivettä. Tämän kokemuksen en anna kuitenkaan lannistaa. Seuraavalla kerralla koetan vaan olla varovaisempi. 

Laavulla istuessamme paikalle tuli yllättäen myös blogiystäväni Aliisa, johon tutustuin nimenomaan Hitonhaudalla pari vuotta sitten. Olipa kiva tavata pitkästä aikaa ja aika ihmeellistä oli, että viimeksi eilen häntä ajattelin! Aliisa oli menossa kokeilemaan jääseinämäkiipeilyä. Harmi, etten päässyt sitä nyt sattuneesta syystä kuvaamaan.

28 kommenttia:

  1. Onpa nuo upeat seinämät! Muistinkin että olet aiemminkin noita esitellyt. Ja luntakin noin paljon puissa. Meillä ne ovat varisseet ja sulaneet pois. Lenkkeily ja reippailu luonnossa olisikin hyvä harrastus, liian harvoin vaan tulee lähdettyä. Eilen kyllä kävin sauvakävelyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä, että joka vuosi on pikkuisen erilaiset jääseinät. Täällä on kyllä vielä ihan mahdottoman paljon lunta, joten luonto näyttää niin talviselta.

      Poista
  2. Hieno kohde käydä talvella, mahtavia jääputouksia. Komeat kuvat!
    Toivottavasti inkiväärijuoma ehkäisee vilustumistaudilta!

    Kauniita talvipäiviä tulevallekin viikolla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemme käyneetkin tuolla jo useana vuonna peräkkäin ja viime talvena tasin käydä rotkossa peräti kolmesti.
      Onneksi ei vielä ainakaan tunnu olo flunssaiselta.
      Kiitos samoin: ihanan kaunista talven jatkoa ja kevään alkua!

      Poista
  3. Hytisyttää, kun ajattelen jäistä vettä nilkan ympärillä. Hrrrr... Onneksi sulle löytyi pika-apua. Itse muuten juuri join inkivääri-sitruuna -teetä.

    On nuo jylhät maisemat. Upeat kerrassaan. Hienosti olet ikuistanut.

    Iloa viikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Johanna! Myöntää täytyy, että tuntui aika inhottavalta vajota veteen ja sitten kävellä pakkasessa märällä kengällä. Eipä tullut otettua kuvaa nuotiolla höyryävästä jalastani. Tilanne oli jotenkin koominen. Taisi inkiväärijuoma ja kourallinen tyrnimarjoja torpata flunssan. Ainakin toivon niin.
      Suloista viikonjatkoa sinnekin! Kävin muuten tänään jättämässä varauksen kirjastoon siitä suosittelemastasi Eeva Vuorenpään kirjasta.

      Poista
  4. Todella upeat jäämuodostelmat. Jylhät ja kauniit maisemat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se niin hieno ja eksoottinen paikka, että siellä on pakko käydä joka talvi.

      Poista
  5. Kyllä siellä on hienoa ❤ Mulla vielä käymättä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siellä niin upeat maastot ja jääseinät, että ehdottomasti kannattaa mennä. Voidaan lähteä oppaaksi, jos haluatte. :)

      Poista
  6. Great work! That is the type of info that should be shared around the net.
    Shame on Google for no longer positioning this put up upper!
    Come on over and seek advice from my website . Thanks =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you for your kind words! Please tell me your website so I can visit it.
      Have a nice day!

      Poista
  7. Elämyksellisiä jäisiä maisemia.
    Ihania talvi kuvia!

    Aurinkokin niin kauniisti on porottanut luonto reissullanne.🌞

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilinen sää oli täydellinen retkeilyyn. Mielila oli aika korkealla kylmästä kylvystä huolimatta.

      Poista
  8. Hulppeat jäämonumentit!
    Toivottavasti et kerennyt vilustua. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo paikka melkein mykistää, vaikka siellä kävisi kuinka monta kertaa. Viime talvena vierailin siellä kolmesti.
      Vielä en ainakaan niiskuta, joten toivotaan, että inkiväärijuoma ja tyrnimarjat auttoivat.

      Poista
  9. Very beautiful photos, especially the ice fountains.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you for your nice words!
      Have a nice day!

      Poista
  10. Upeat kuvat ja hienonnäköinen paikka! Kivoja tuollaiset retket:) Mukavaa alkanutta viikkoa❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitonhauta on uskomatoman hieno retkikohde. Aivan kuin kävelisi Lapin kurussa, vaikka paikka onkin Keski-Suomessa.
      Ihanaa viikon jatkoa Sinullekin, Päde! <3

      Poista
  11. Upeat jäämuodostelmat! Upeat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sirpa! Hitonhauta on hieno retkikohde.

      Poista
  12. Upea paikka ja kuvat! Toivottavasti ei flunssa ole iskenyt kastuneen jalan myötä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koetin torpata vilustumista inkiväärillä ja tyrnimarjoilla ja toistaiseksi on onnistunut. Tosin nyt töissä jyllää niin pahasti influenssa, että nähtäväksi jää, olenko saanut taudin siemeniä sieltä.

      Poista
  13. Pitihän mun tulla lukemaan ja katsomaan niin hienot kuvasi Hitonhaudalta. Ja vähän arvasin että taidat mainita eräästä tapaamisestakin... ;D Se oli tosi mukavaa ja minäkin todella ajattelin sinua sinne tullessa, aika jännää <3
    Ja aika jännää oli se kiipeilykin, huh!
    Toivottavasti et vilustuttanut itseäsi. <3 ALiisa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä niin hauska "sattuma", että taas tavattiin Hitonhaudalla. Ihan uskomaton juttu!!!
      Saiko Metsästäjä hyviä kuvia kiipeilystäsi? Onko niitä esim. Instagramissa? Olet kyllä ihan huisin rohkea. Minulta jäisi tekemättä.
      Vielä olen terveenä. Ihme sekin!
      Ihanaa kevättalven jatkoa Sinulle; voi hyvin! <3

      Poista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!