Sunnuntai on kääntymässä iltaan. Koko päivänä ei ole aurinko näyttäytynyt, joten olokin on ollut vähän harmaa. Ilonpilkahduksena saimme kuopuksen lounaalle ja pihasaunakin lämmitettiin iltapäivällä.
Innostuin myös arkistoimaan tänä ja viime vuonna saamiani postcrossing-kortteja ja selailin ne vielä läpi. Niin monta upeaa korttia monista eri maista, eniten kuitenkin Saksasta USA:sta! Harmautta torjuakseni katselin postimerkkejäkin vähän tarkemmin ja kuvasin niitä muistoksi vuosikirjaa varten. En varsinaisesti kerää postimerkkejä ja nämäkin merkit jätän kortteihin. Joulupostimerkit ovat kuitenkin niitä, joita olen arkistoinut jo useammalta vuosikymmeneltä.
Antaisivatkohan nämä postimerkkikuvat iloa ja ihmetystä Sinullekin? Varoituksen sananen: kuvia on paljon! 😉
Ensin eläimiin liittyviä merkkejä:
Sitten kukkasia ja luonnon antimia:
Henkilöitä:
Käsitöitä:
Arkkitehtuuria, arkisia rakennelmia:
Merkkivuosia, keksintöjä:
Muuten vaan mukavia ja mielenkiintoisia:
 |
| Wau, sain tämän ensipäivänkuoren! |
Ja tietysti muutama joulumerkkikin:
Huh, jaksoitko selata tänne asti? Uskomatonta, miten paljon kauneutta ja mielenkiintoisia yksityiskohtia voi kätkeyteyä postimerkkiin!
Todellakin, hienoja merkkejä!
VastaaPoistaEikös noita ihan ilokseen tutki?
PoistaOlipa upeita postimerkkejä.
VastaaPoistaNiin minustakin! Pieniä taideteoksia!
PoistaVau! Onpa todella upeita ja kiinnostavia merkkejä! Enää ei tule matkoilta lähetettyä juurikaan kortteja, mutta varsinkin Afrikan matkoilla aikoinani ostin kauniita merkkejä kortteihin. Norjan merkeissä maa oli Noreg? Oliko tullut virhe?
VastaaPoistaPohdin itse samaa noissa norjalaisissa merkeissä. Olisi kiva tietää merkkien alkuperäinen tarina.
PoistaKävin vielä googlettamassa asiaa ja sekä "Noreg" että "Norge" ovat virallisia sanoja "Norjalle".
PoistaOn sulla aika kokoelma. Mua muuten aina pienenä kiehtoi, kun postimerkissä luki Helvetia. Selvisihän se sitten myöhemmin. Jostain syystä joulumerkit tuntuvat aina nousevan esille erityisinä. Taideteoksiahan nämä ovat, ei siitä mihinkään pääse.
VastaaPoistaPostcrossing-kortteja on tullut saatu reilusti yli tuhat kappaletta, joten merkkejäkin on jos jonkinmoisia: kauniita, mielenkiintoisia, värikkäitä, sykähdyttäviä. Tämä harrastus antaa niin paljon!
PoistaJoulumerkit ovat niin kiehtovia. Pääasiassa olen keräillyt suomalaisia merkkejä. Vanhimmat ovat 70-luvun alkupuolelta. Siihen saakka taidettiin kortit lähettää ihan perusmerkeillä eli Suomen leijona-merkeillä.
Postimerkit ovat kiinnostavia ja kertovat paljon eri maista. Nuorena keräsinkin niitä. Olipa sinulla tässä hieno otos ja vielä aihepiireittäin järjesteltynä! Tosi monesta maastakin olet saanut niitä. Kiitos tästä kiinnostavasta katsauksesta!
VastaaPoistaPostimerkkeihin sisältyy monenlaista viestiä. Harrastukseni myötä olen saanut ihastella mitä upeimpia merkkejä.
PoistaHelposti jaksoin!😊
VastaaPoistaAivan mahtavia merkkejä!Itselleni jäi mieleen esim.tuo punainen volkkarivan ja eläinmerkit.
Varmasti oli mukavaa puuhaa harmaan päivän ratoksi selailla näitä.
Minäkin sain eilen tyttären,vauvan ja äitini lohisopalle kylään.😊
Hyvä, hyvä!
PoistaOli tosiaan mukavaa tarkastella merkkejä lähemmin, kun päivä tuntui muuten junnaavan paikoillaan.
Sinullapa oli ihana päivä, kun sait neljä sukupolvea koolle. Mahtoi teillä olla suloinen päivä!
Maailmassa on upeita postimerkkejä!
VastaaPoistaAiemmin en ole nähnyt Elvis-merkkiä. Minä olen postimerkkifani. En kerää, muttapiirun tarkasti valitsen irjeisiin mielestäni sopivimmat merkit.
Ehkä suorastaan joskus nipotan.
Postcrossing-harrastuksen myötä olen päässyt sukeltamaan lähemmin myös postimerkkien maailmaan.
PoistaSuomessa julkaistaan vuosittain todella upeita merkkejä ja itsekin pyrin laittamaan ulkomaille lähteviin kortteihin värikkäitä, merkityksellisiä merkkejä. En ihmettele, jos joku on hurahtanut filateliaan.
Olipa upeita merkkejä! Minun molemmat aikuiset poikani keräävät postimerkkejä. Lapsuudesta/nuoruudesta tuli sellainen muisto, että sinä päivänä kun Sammy Babitsin oli kuollut, olin ystäni luona ollut yötä. Sammyn kohtalo oli meille järkytys...miten tämä liittyy postimerkkeihin..no, ystävän kirjoituspöydällä oli kirje, missä oli se postiauto-merkki, niin sekin näytti erikoisen kauniilta silloin..kai se järkytys vaikutti sen, että tuokin jäi mieleen.
VastaaPoistaAika jännä juttu: muistan itsekin sen illan, kun Sammy Babitsin kuoli. Minulla oli myös yökylävieraita ja meillä asunut tätini oli 13-tien varrella olevassa vanhainkodissa iltavuorossa,kun apua tultiin soittamaan. Kuolonkolari sattui Suojoen sillalla, n. puoli kilometriä vanhainkodista. Tätini soitti meille kotiin, että oli tapahtunut tämä hirveä kolari, jossa Babitsin kuoli. Olen kirjoittanut tapauksesta päiväkirjaanikin silloin. Ajan päivittäin sillan yli ja usein liukkailla keleillä kolari on noussut mieleen.
PoistaPostimerkit ovat kyllä kiehtovia taideteoksia ja sinulla niitä on jo melkoinen kokoelma! Itsekin nuorempana olin kiinnostunut postimerkkkien keräilystä, vaikka keräilyni olikin aika vaatimatonta mm. verrattuna appiukkoni kymmenientuhansien merkkien kokoelmiin. Merkit kertovat kuitenkin paljon kunkin maan kulttuurista, luonnosta, nähtävyyksistä ym. Se kiehtoo. Nykypäivän tarramerkit eivät kuitenkaan mielestäni ole enää niin "oikeita" postimerkkejä.
VastaaPoistaSiksi postimerkit ovatkin niin kiehtovia, kun niiden kautta saa tietoa ja ymmärrystä vieraista kulttuureista. Ilokseen näitä merkkejä tarkastelee. Aika monessa maassa käytetään vielä tavallisia, ei tarramerkkejä. Onneksi!
PoistaOnpa upeita postimerkkejä!
VastaaPoistaEikö vaan! Niin uskomattoman kauniita!
Poista