Mikähän päähänpisto minulle eilen tuli, kun kapusin vintille ja kaivoin vanhasta pahvilaatikosta nipun kortteja ja kirjeitä? Niitä lukiessani sukelsin hymyssäsuin muistoihin vuosikymmenten taakse.
Isän vanhin sisko, tätini Vieno, joutui varmaan käymään useamman kerran Helsingissä "klinikalla". Liekö syynä ollut struuma, joka Vienoa vaivasi. Yllättävää, että olen saanut häneltä kortin, jonka teksti päättyy sanoihin "odottelen vain, mitä tuleman pitää".Taisi tätiä jännittää tutkimuksiin meno ja lopputuloksen kuuleminen.
Äidin sisar Sirkka on lähettänyt pikkutytölle suloisen nimipäiväkortin. Minä olinkin kova leikkimään nukeilla.
Ja voi! Isikin muisti pikkutytärtään kortilla silloisesta Neuvostoliitosta, Alusthasta vuonna -70. Isä oli tuolloin Äänekosken kauppalan valtuuston ja hallituksen jäsen, joten hän pääsi valtuuskunnan mukana ystävyyskaupungin matkalle. Tämmöistä en edes muistanut saaneeni ja tekstin sävykin yllättää, sillä 70-luvulla ei niin kovin hempeilty, vaikka varmaan me lapset isälle tärkeitä olimmekin.
Sukulaiset Vesangasta laittoivat kortin ripillepääsyn muistoksi kesällä -77. Osuuspankkitoiminta täytti näköjään 75 vuotta ja sen kunniaksi oli julkaistu postimerkki.
Mitenkähän tämäkin on päässyt unohtumaan? 80-luvulla olin erään skotlantilaisen Moyran kanssa kirjeenvaihdossa. Olisinkohan saanut osoitteen alunperin englanninkielen opettajalta? Moyran kirjeitä on tallessa jonkun verran.
80-luvun alussa minusta tuli opiskelija ja muutamien opiskelukavereiden ja myöhemmin työkavereiden kanssa tuli kirjoiteltua ahkerasti. Niitä kirjeitä lukiessa tuli monta muistumaa mieleen. Osan kanssa olen yhteyksissä edelleen, osa on matkan varrella haihtunut pois.
Lapsuusystävän kanssakin kirjoiteltiin ahkerasti ja sain seurata pienten lasten kasvua ja kehitystä kirjeiden välityksellä. Nämä kirjeet ovat aarteita!
Mutta hei, onpa kiva, että korttipostia tulee tänäkin päivänä! Hämeenlinnassa kokoontui iso joukko postcrossaajia ja minäkin sain sieltä kaksi korttia. Kiitos, Auringonkukka ja Riutsi sekä muut allekirjoittaneet! 💗
Minun on varmaan jatkettava laatikoiden kaivamista ja ilahdutettava itseäni pimeinä syysiltoina vanhojen kirjeiden parissa. Sen verran lystiä oli muistoihin sukeltaminen, vaikka sitä sanotaan, että sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee...
Voit ilahduttaa meitä lisää pimeinä syysiltoina tällaisilla muistoilla. Olipa mukavaa luettavaa. Aloin heti miettimään omia postimuistoja.
VastaaPoistaKiitos, ihana Ansu! <3
PoistaIhania korttimuistoja sinulla, ja etenkin tuo ensimmäinen kortti on niin suloinen:) Mukavaa loppuviikkoa Piipe:)
VastaaPoistaNiin minustakin! Hyvin on kortti nostalginen 60-luvun tuote. Kiitos samoin, Jael! <3
Poista❤
VastaaPoista<3
PoistaJuuri tätä tarkoitan,kun sanon etten oikein ymmärrän konmaritusta,missä heitetään pois kaikki päiväkirjoista ja kirjeistä lähtien.😉
VastaaPoistaAjatella,mitä korvaamatonta sinullakin olisi mennyt tuhoon,kamalaa ajatellakin.Aivan
ihania muistoja.♡
Olen ihan mahdoton säästämään kaikenlaista muistoa. SIlti on ihanaa, että esim.näitä vanhoja kortteja ja kirjeitä on säilynyt. Kirjoituksiin sisältyy niin paljon upeaa ajankuvaa. Kiitos, kun ymmärrät! <3
PoistaKauniita muistoja! Vanhoihin kortteihin ja kirjeisiin on välillä mukava palata.
VastaaPoistaKiitos, Between! Nämä ovat minulle melkoisia aarteita enkä ole hennonut niitä hävittää. <3
PoistaIhania korttiaarteita sulla tallessa! Minäkin säästän usein kaikki kortit, ihan vain siksi että niitä voi joskus sitten olla mukava katsella. Kirjeenvaihtoa tuli harrastettua lapsena paljon, se taitaa nykyään olla katoavaa kansanperinnettä... Mukavaa loppuviikkoa!
VastaaPoistaKiitos, Hensku! <3 Minäkin olin innokas kirjoittamaan kirjeitä, nyt niitä ei enää juuri tule kirjoiteltua. Tosin postcrossing-harrastus on mukavaa puuhaa, kun tulee kirjoiteltua kortteja sekä saatua niitä pitkin maailmaa.
PoistaHyvää viikonloppua Sinullekin.
Hei Piipe! Haluaisin ottaa sinuun yhteyttä, mutta löysin vain tämän kommenttikentän. Onko minun mahdollista olla sinuun yhteydessä erään asian tiimoilta joko puhelimen tai sähköpostin kautta? Ystävällisin terveisin Maria.
VastaaPoistaHei Maria! Kirjoittelepa osoitteeseen piipea@outlook.com.
PoistaKiitos yhteydenotostasi tätä kautta. Jään odottelemaan viestiäsi. :)
Kiva postaus.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua!
Kiitos, Maarit! <3
PoistaIhanaa kynttiläntuikkeista viikonloppua Sinullekin.
kivoja muistoja!
VastaaPoistaKiitos, Sussi! <3 Niin itsekin koen. :)
PoistaVoi miten ihania aarteita ❤
VastaaPoistaHuomasin hymyileväni ja vaipuvani mukavien muistojen maailmaan tämän nostalgisen postauksesi myötä, kiitos sinulle siitä :)
Seesteistä syyskuun jatkoa ❤
Olen niin iloinen sanoistasi,Ansku! <3
PoistaIhanaa alkanutta syyskuun viimeistä viikkoa Sinulle! Auringonpaistepäiviä ja luonnon hehkua. <3
Ennen tuli kirjoiteltua paljonkin kirjeitä. Oli niitä kirjeenvaihtosivustojakin monessa lehessä. Minullakin oli useita vaihtajia eri maissa. Muistan, kun yksi toivoi, että lähettäisin omenapiirakkaa Filippiineille. Suuttui, kun en lähettänyt. Olisi kulkenut aika hitaasti postissa. )
VastaaPoistaOho, onpa ollut hassu pyyntö; suotta suuttui! :) Olisi tainnut piirakka olla paksussa homeessa määränpäähän saapuessaan.
PoistaEnnen kirjoiteltiinkin ahkerasti kirjeitä, nyt meilataan sähköpostilla. Sinänsä surullista, kun s-postit helposti haihtuvat bittiavaruuteen.
Kertakaikkisen ihania muistoja. Hienoa kun ovat vielä tallessa.
VastaaPoistaEipä niitä henno poiskaan heittää. Kenties seuraava sukupolvi siivoa ne polttouuniin.
PoistaKiitos, Anneli A! <3
Hauska nostalgia-postaus! Itsekin eilen selasin vanhoja postikortteja, ja minulla on myös tallessa vanhoja kirjeitä. Tosin kaikkia en ole säästänyt, sillä 70-luvulla minulla oli kymmenkunta kirjeenvaihtotoveria ympäri maailman. Mielenkiinnolla odottelen, mitä vielä löydät kätköistäsi meille jaettavaksi!
VastaaPoistaIhana Hitunen! <3
PoistaEikös vaan ole kiva selata vanhoja kortteja ja kirjeitä? Se minua harmittaa, että olen jossain vaiheessa hävittänyt vihkot, joihin tuli kirjoiteltua erilaisia tarinoita. Olisi niitä nyt kiva lueskella.
Suloisia muistoja - etenkin tuo isäsi kortti on ihana <3 Minä olen joskus sivousvimmassani (harvinaisessa sellaisessa) mennyt hävittämään kaikki vanhat kirjeet ja kortit ja olen sitä kyllä katunut. Etenkin edesmenneen sisareni kirjeiden hävittäminen harmittaa.
VastaaPoistaHienoa, että sinulla on muistoja tallella noinkin paljon!
Olen kyllä onnellinen, että en ole ihan kaikka kirjeitä ja kortteja hävittänyt. Tallessa ovat myös puolison - silloisen poikaystävän - rakkauskirjeet.
PoistaHarmi, että sisaresi kirjeet eivät enää ole tallessa. :(
I also like to review old letters and postcards.
VastaaPoistaHow many memories ....
It's good to remember other times.
I liked the postcard with the little girl, is so lovely.
Have a nice week
Maria
Divagar Sobre Tudo um Pouco
Thank you, Maria! <3 I'm so glad that I still have those letters and cards. That first card in the picture I've got from my aunt when I was six years old in 1968. So amazing that the card still there.
PoistaHave a nice week, too!
Ihania muistoja, kivahan näitä on katsella. Itsekin istun monesti muistelemaan kun löydän laatikoista jotakin, tulevat usein mieleen ajat kun pojat olivat pieniä ja miettii miten elämä meni välillä vinksinvonksin, vaikka ei pitänyt.
VastaaPoistaKyllä vanhat kirjeet ja kortit herättävät voimakkaitakin muistoja. Pitäisi minunkin kaivaa esiin mm.poikien ristiäiskortit.
PoistaIhanaa syksyn jatkoa Sinulle! <3
Kirjeet ja kortit oli tärkeitä aikoinaan ja minullakin ne on tallessa. Kaikki nuo vanhat postimerkitkin löytyvät kokoelmastani. Onko tuo uusin merkki postissa myytävänä? Eikös se ole "kamala luonto".
VastaaPoistaKeräätkö postimerkkejä? Minusta postimerkit ovat hienoa taidetta ja Suomessa saakin upeita merkkejä, tosin aika kalliita jo ovat. On tuo "Kamala luonto" -merkki. En osaa sanoa, oliko se vain erityismerkki Hämeenlinnan kortitapahtumaa varten.
PoistaHyvää syksyn jatkoa Sinulle, Mayo! <3