OI BETLEHEM, SÄ PIENOINEN...

Kävin viime keväänä Betlehemissä. Vajaan sadan kilometrin etäisyydella Jerusalemista oleva  kaupunki oli täynnä elämää, ääntä ja vilskettä. Paikallisten asukkaiden seassa puikkelehti useita turistiryhmiä ja satunnaisia kulkijoita. Valtaosa kaupungin asukkaista on muslimeja, juutalaisia ja kristittyjä enää vain kourallinen. Vapahtajan syntymän aikoihinkin tuon kaupungin kerrotaan olleen pullollaan väkeä verollepanon takia. Kaikki majatalot ja yösijat olivat niin täynnä, että muuan köyhän pariskunnan piti majoittua lopulta eläintensuojaan, jossa pieni Jeesus-lapsi syntyi.

Jeesuksen syntymäkirkossa (perimätiedon mukaan rakennettu sille paikalle, jossa karjasuoja on ollut) emme tällä kertaa käyneet, mutta yhdessä paimenten kedoista kuitenkin. Ns. paimenten ketoja kaupungin alueella ja laitamilla on nimittäin peräti kolmisenkymmentä, mikä lie sitten ollut se aito niitty, jossa enkelit ilmestyivät paimenille kertomaan ilosanomaa Jeesuksen syntymästä.

 

Eräs kristitty perheyritys pitää pystyssä matkamuistomyymälää ja siellä mekin vierailimme. Jouluaiheisia paikallisesta puusta veistettyjä ja sorvattuja hahmoja ja seimiasetelmia oli mielettömät määrät. Niin kauniita, mutta myös hinnakkaita. Tällä kertaa tyydyin vain katselemaan taidokkaita käsitöitä.

Tämä pieni seimiasetelma minulla kuitenkin on. Viitisen vuotta sitten Israelista ostamani muisto koristaa tupaamme tänäkin vuonna ja muistuttaa samalla joulun todellisesta sanomasta.