torstai 7. joulukuuta 2017

IHANIA IKKUNOITA

Kauan odotettu itsenäisyyspäivä oli juhlava. Päivä meni kotosalla yhdessä syöden, pipareita leipoen (monivuotinen perinne leipoa piparit juuri itsenäisyyspäivänä) ja tietysti linnanjuhlia katsoen. Illan pimetessä sytyttelin kynttilöitä niin sisällä kuin ulkona ja tunsin ihan valtavaa kiitollisuutta omasta rakkaasta isänmaastamme.

Viikko sitten perjantaina pyörähdin jälleen Jyväskylässä. Kamerankin otin mukaan, sillä halusin myös tänä vuonna kuvata kaupungin jouluisia näyteikkunoita. Jyväskylässä järjestetään toistamiseen Ihana ikkuna-äänestyskilpailu, johon osallistuu 19 eri pikkuliikettä. Yhdestä putiikista otin kartan mukaan ja etsin sen avulla ihania ikkunoita. Ihan kaikkia en sentään ehtinyt etsiä, kun piti kiiruhtaa hierojalle. Kekseliäisyys ja somistustaidot punnitaan tässä kilpailussa.
Valitan ikkunoiden heijastuksia!

Minzi, Väinönkatu 28

Take T (ihana teekauppa), Kauppakatu 27

Ellin kirja, Kauppakatu 25


(Sinivalkoinen) Muotikuu, Kauppakatu 21

Kukkapalvelu Nooa, Kauppakatu 19 

Harjun paperi, Yliopistonkatu 6

Neuloosi, Kilpisenkatu 9

Kauniisti somistettuja näyteikkunoita bongasin muutenkin. Taito-Aivian ikkunassa sukellettiin entisaikoihin ja suomalaisuuteen.


Tänä vuonna Keski-Suomen Käsityömuseon ikkunassa on hieman erilainen Nukketaiteilijat ry:n luomus. 100-vuotiasta Suomea juhlistetaan Laulu Suomen soi - näyttelyllä, johon on koottu nukkekuoro, tai oikeammin n. 40 nukenpään kuoro. Kadulla ja ikkunan äärellä soi komeasti kuoromusiikkia. Tämän "kuoron" riveissä on monta eri-ikäisen näköistä ja persoonallista laulajaa.

Viime vuonna juhlittiin Kartanon joulua, jossa mielestäni oli enemmän viehättäviä yksityiskohtia. Kurkistapa täältä, millaiselta se näytti: http://kylatiella.blogspot.fi/2016/12/7-joulukuuta-kartanossa-juhlitaan.html





Ja tietysti piti käydä katsomassa, millainen näyteikkuna on Sokkarilla tällä kertaa. Samat tutut tonttuset ovat nyt saunapuuhissa. Jokunen on jo lauteilla, joku kantaa puita ja yksi tontuista on jo pulahtamaisillaan avantoon. Hauska ja odotettu somistus saa jälleen hymyn huulille.





Viime vuoden näyteikkunan näet täältä: http://kylatiella.blogspot.fi/2016/12/3joulukuuta-tonttujen-touhuja.html

                     Hyvää tulevaa viikonloppua. Saamme sytyttää jo toisen adventtikynttilän.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

100-VUOTIAAN SUOMEN TONTTUSET LIIKKEELLÄ

Olen elokuun alusta lähtien ollut pienen kyläkoulun eskariopena. Hauskaksi asian tekee se, että olen itse käynyt samaista koulua kuusi ensimmäistä kouluvuotta. Kovasti olen nauttinut pienen (tai no ei ihan pieni: yli kahdeksankymmentä oppilasta) koulun tunnelmasta ja leppeästä meiningistä. Vanha puukoulu seisoo pihapiirissä jämäkästi, vaikka se jo onkin käyttökiellossa. Samoin vanha pihapuu on pystyssä; se sama, jonka juurella jo lapsena leikin koulutovereiden kanssa. Sukupolvet vaihtuvat, uudet lapset kirmaavat pitkin pihaa, mutta jotkin asiat tuntuvat säilyvän.

Toissa maanantaina töihin tullessani havaitsin eskarin ovella kivan yllätyksen: koulumme emäntä, joka hänkin on samaisen koulun entisiä oppilaita, oli tehnyt viikonlopun aikana hauskan havutontun, joka nyt seisoo ovenvartijana ja toivottaa lapset ja meidät aikuisetkin tervetulleiksi.


Liekö tämä tonttusen serkku vai veli? Se puolestaan seisoo keittiön oven vieressä ja tarkkailee lasten touhuja.

Koko koulun väki on koristellut Suomi 100-pihapuita. Myös eskarit ovat osallistuneet koristeluun sormivirkkauksin ja lankatupsuin. Ja tupsujahan on tietysti tasan sata kappaletta. Tupsuja ovat valmistaneet eskarilaisten lisäksi 1-2 -luokkalaiset.




Koristelussa on ollut myös kierrätysideaa: vanhat lapaset ja sukat jatkavat elämäänsä uusiokäytössä.






Koulu juhlii 100-vuotiasta Suomea 5.12. kahden muun kyläkoulun kanssa yhteisessä juhlassa, me puolestaan pidämme oman itsenäisyyspäivän vastaanoton tiistaina ja kutsumme isovanhemmat kylään perjantaina 8.joulukuuta. Alla olevaa laulua on harjoiteltu sekä vierailupäivää että tulevaa joulujuhlaa varten. Ensi viikko on siis todellinen juhlaviikko!


sunnuntai 26. marraskuuta 2017

JOULUMIELELLÄ

Tänään on satanut lunta aika reippaasti, joten luonto näyttäytyy kuin entisaikain joulukorteissa. Itselle tulee ainakin heti ihan jouluinen olo valkoisten hiutaleiden peittäessä maan. Nähtäväksi jää, mikä on tilanne sitten kuukauden päästä.




Torstaina oli melkoinen lumimyräkkä, joka kaiken lisäksi kiillotti jopa päätiet iljanteisiksi. Koska en muutenkaan nauti autolla ajosta, olin aika jännittyneessä tilassa töistä kotiin ajaessani. Olin kyllä onnellinen, että selvisin ehjin nahoin kotipihaan. Perjantaina keli muuttui radikaalisti, kun lämpöasteet sulattivat lunta ja askelten alla kuului litsläts. Yllättäviä nämä säävaihtelut!


No mutta tänään on kuitenkin puhtaan valkoista ja kaunista. Virittelin jo ulkovalot pihaan, vaikka tavallisesti teen sen aina vasta ensimmäisenä adventtina. Kynttilätkin kävin sytyttämässä hämärtyvään iltaan.




Kylätiellä on ollut vähäistä liikettä. Päivä on ollut hämärä ja lähes mustavalkoinen,


mutta mieli virittyy jo joulua kohti...

                                      Viikon päästä saa avata kalenterin ensimmäisen luukun.

perjantai 17. marraskuuta 2017

JOPA TULI POSTIA!

Toissapäivänä oli iloinen yllätys odottamassa postilaatikossa, kun tulin töistä kotiin. Harvoin saan kerralla niin monta mukavaa korttia (jos ei joulupostia oteta lukuun), mutta sitäpä tämä postcrossing-harrastus saa aikaan. Ja tässäpä silmäniloa Teillekin, hyvät lukijat:

  
Tämän vuoden ensimmäinen joulukortti tuli Irikseltä Taiwanilta. Vähän perinteisestä poikkeavaan joulukorttiin oli liimattu aivan uskomattoman upeita postimerkkejä. 

Lokakuun viimeisenä päivänä USAsta lähti kortti kohti Suomea. Lähettäjä Gabriel valitsi H. Mortimer Lambin kortin Poika ja tiikeri . Hienoja merkkejä tuli tämänkin tervehdyksen mukana.



Viktoria Vladivostokista Venäjältä oli valinnut The Crown Prince- rantakatumaiseman. Venäjältä tulevissa korteissa on aina upeita postimerkkejä.


Toinenkin kortti Taiwanilta! Wei Yi lähetti kortin, jossa komeilee erittäin harvinainen merilintu pienellä Matsun saarella Kiinan rannikon tuntumassa. Postimerkki oli korttia myöten.

June New Yorkista lähetti tämän vihreän kortin. Kaupungin Central Park on keidas sykkivän kaupungin sylissä. Kortti Amerikan mantereelta viipyi matkalla kolmetoista päivää.

Saksasta tuli myös kaksi korttia. Martin, jonka suomalainen suosikkikirjailija on Arto Paasilinna, harrastaa lukemisen lisäksi viinejä, hyvää rúokaa ja vaeltelua. Hieno joululeima koristi kortin tekstipuolta.

Neljässä päivässä reissasi Birgitin kortti Schmalfeldistä Keski- Suomeen. Birgit oli kesällä matkaillut Amrumin saarella ja ottanut sieltä tämän hellyttävän valokuvan.
Vaikka postimaksut jälleen jokunen aika sitten nousivat, en ole hennonut lopettaa postcrossin-harrastustani. Kuukaudessa lähetän keskimmäärin kymmenen korttia.  Olen itse saanut todella upeita kortteja ympäri maailmaa ja mikä parasta, myös yhden kirjeenvaihtotoverin Saksasta, jonka viime keväänä tapasin Wittenbergissä. Ilman yhteistä harrastustamme olisimme tuskin koskaan tutustuneet toisiimme.