keskiviikko 12. lokakuuta 2016

TUUNAUSTA LANGANLOPUISTA

Tädin jäämistöstä pelastin aikoinaan tämän 60-luvulta olevan ompelupallin tai säilytysrahin (mikä lie oikea nimitys), sillä minusta sen paikka ei ollut kaatopaikalla. Täti säilytti siellä mm. sukkia, minä puolestaan sukkalankoja ja keskeneräisiä neulontatöitä. Ompelupalli on ihan jämäkästi tehty ja sen päällä voi jopa istua, mutta yleensä lepuutan siinä jalkoja telkkaria katsellessani.

Aika on alkanut kuitenkin tehdä tehtävänsä ja yli 50-vuotiaat saumaukset alkaneet repeillä. Ajattelin ensin vieväni kannen suutarille korjattavaksi, mutta sitten keksinkin virkata kanteen uuden päällisen kaikista mahdollisista jämälangoista. Tuloksena riemunkirjava "pipo" jakkaralle ja säästyneet eurot suutarintyöstä. Ei piposta mitään mestariluomusta tullut, mutta pidensinpä vähän kannen elämää.

 Afrikankukat virkkaa nopeasti, mutta kokoamisessa vierähti aikaa.




Aijai, ilkeästi on sauma revennyt!




 Ompelupallia sai hankkia aikoinaan mm. Anttilan postimyynnistä ja liekö tätini hankkinut sen sitä kautta. Nostalgista lisätietoa saat ainakin täältä.

28 kommenttia:

  1. Wau, mikä pipo! Olet taitava loihtimaan jämistä juhlan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hitunen!Mitään ei parane heittää hukkaan; ei edes pieniä langanloppuja! :)

      Poista
  2. Meillä kotonakin oli tuollainen palli, mutta se oli harmaa-mustaa villakangasta. Ja anopilla vastaava puna-harmaata villakangasta. Pitäisikö minunkin tuunata?
    Kivat afrikankukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo pallit olivat varmaan suosittuja 50-60-luvuilla. On se jotenkin hellyttävä kapine.
      Ja ei kun tuunaamaan vaan! :)

      Poista
  3. Rahista tuli ihan uuden näköinen, tosi hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Virpi! Kyllä se tosiaan ulkoanäköään muutti. Noita afrikankukkia on hauska virkata, kun tulee niin nopeasti näkyvää jälkeä.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Minulle kävi kuin sadussa Hiiri kissalla räätälinä; tosin tarina meni päin vastaisesti. Minun piti tehdä afrikantähdistä pyöräsatulan lämmitin (ideasi mukaan), mutta tulikin pallille pipo. No, voihan olla, että satulakin vielä saa sen lämmittimen. ;)

      Poista
  5. tuli ihan mukavan näköinen.
    Meilläkin on vähän samanlainen palli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sylvi! Nyt päällinen lämmittää jalkojakin telkkaria katsellessa. Keinonahka on kuitenkin kylmänoloinen.

      Poista
  6. Lapsena ihastelin tädin kotona tuollaista pallia. Se oli kyllä kangaspintainen. Ajattelin, että aikuisena hommaan itselleni samanlaisen. Eipä ole tullut hommattua. Muutamassa blogissa olen nähnyt niitä tuunattavan ja ilmeisesti ovat nyt haluttuja löytöjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se suloinen! Moni palli on varmaan päätynyt kaatopaikalle, mutta jonkun verran olen nähnyt niitä myytävän netissä. Olen iloinen, että omistan tuollaisen rahin.

      Poista
  7. ihana päällinen! Muistan hyvin nuo pallit:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, kiitos! Pallin ilme muuttui kyllä melkoisesti.

      Poista
  8. Hienohan siitä tuli! Nuo afrikankukat on kauniita. Kun aamulla näin tämän juttusi kuvan lukuluettelossani, jäin miettimään, että jossakin olen nähnyt vihreänä tämmöisen. Meillä sitten yksi neito muisteli, että eikö mummulla ollut sellainen. No, niin. Siellähän se tosiaan oli, äidilläni. Mutta kun se ei ole niitä tavaroita, joita oli silloin kun kotona asuin, niin sitä ei tahdo muistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että sinulle tuli muistikuva tuosta pallista. Se taisi olla yleinen huonekalu entisaikaan. Meidän kotiimme se sopii oikein hyvin, kun asumme vanhassa talossa.

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Kiitos, Marliska! Kivaa oli myös tuunaaminen.

      Poista
  10. Hieno idea! Muistan nuo pallit...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sirpa! Käsitöiden tekeminen on aika terapeuttista puuhaa.

      Poista
  11. Minunkin kotonani oli tuollainen palli, ruskean sävyinen keinonahkainen. Täytyykin seuraavan kerran katsella onko vielä tallella kun käyn äidin luona :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, jos postaus herätti nostalgisia muistoja. Toivottavasti palli on vielä tallella.

      Poista
  12. Voi ihanuutta! Meilläkin on ollut tuollainen palli. Retropipo sopii sille kuin nenä päähän! :)
    Ja todellakin täältä löytyy samoja mielenkiinnon kohteita.Sinäkin pidät Enni Mustosesta!Minäkin suorastaan ahmin hänen tuotantoaan.Odotan kiihkeästi sitä "Ruokarouvan" jälkeistä osaa, jonka olen kuullut huhuttavan olevan vielä tulossa.
    Ja rakkaus luontoon ja taide ja kaikki täältä löysin.Minulla on kaks ihanaa,minulle uutta blogia "ruokalistallani" tulevana viikonloppuna.Sinun ja Sussin vanhemmat postaukset. <3
    Liityn lukijaksi alta aikayksikön. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mirjam-Matilda, ja kiva, kun tulit vastavierailulle!
      Ruokarouva jäikin sopivasti ja kutsuvasti kesken eli jatko-osaa on odotettavissa. Mustosen kirjat ovat kyllä niin ihania!

      Poista
  13. Hieno. Muistan tuollaisen ompelupallin lapsuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Satu! Palli muutti aika paljon näköään, kun sitä vähän tuunasi.

      Poista
  14. Nämä on niin ihanan nostalgisia :) Meilläkin oli tuollainen ja varmaankin mummolassakin :)
    Siitähän tuli kivan pirtsakka virkattuine päällisineen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Aliisa! Kyllä päällinen saa minultakin hymyn huulille: pieni tuunaus, iso ilo!
      Nostalginen tuo palli todella onkin ja kaikesta päätellen ollut hyvin suosittu huonekalu 50-60-luvuilla. Onneksi meillä on sellainen vielä tallessa! :)

      Poista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!