perjantai 30. syyskuuta 2016

KASSILLINEN KIRJALLISUUTTA

Jokunen aika sitten käväisin jälleen kirjastossa ja hetken mielijohteesta päädyin lainaamaan yllätyskassin, joka sisälsi tanskalaista kirjallisuutta. Kotiin ajaessani mietin, etten ole aiemmin tanskalaisten kirjailijoiden kirjoja lukenutkaan, mutta myöhemmin muistin, että tokihan H.C. Andersenin sadut ovat tuttuja jo lapsuudesta.



No, yllätyskassi on aina yllätyskassi! Nämä sieltä löytyivät:





Vaikka katsonkin Agatha Christien Miss Marplet ja Hercule Poirotit televisiosta, en ole liiemmin rikoskirjallisuuden ystävä. Sara Blaedelin kirja Vain yksi elämä oli kuitenkin luettava kannesta kanteen, sillä halusin tietää, kuka oli kahden nuoren tytön, jordanialaisen maahanmuuttajan  sekä tanskalaisen neitokaisen murhaaja. En olisi arvannut lopputulosta.
Huh, kirjaa lukiessani ajattelin, että tällaista tragediaa voi ihan oikeasti tapahtua.







 Hanne-Vibeke Holstin kirjaa Theresen valinnat luin vajaa sata sivua ja sitten luovutin. Teksti ei kerta kaikkiaan temmannut mukaansa ja melkein vastentahtoisesti luin nuo sivut odottaen juonen kehittymistä, mutta turhaan. Laitoin kirjan kannet kiinni ja se oli sitten siinä.



Peter Hoegin kirja Rajatapaukset jäi myös selailuasteelle. Luin takakannen tekstin  ja plarasin sivuja. Teksti vaikutti hieman ahdistavalta, joten nostin hattua ja päätin olla lukematta.








Sen sijaan kassista löytynyt elokuva Minun Afrikkani miellytti minua kovasti.
Karen Blixenin muistelmiin perustuvan elokuvan olen nähnyt jo varmaan seitsemän kertaa, mutta enpä ole siihen vieläkään kyllästynyt. Upea musiikki ja hienot maisemat saavat edelleen ihon kananlihalle ja kyyneleet silmiin (ihanaa John Barryn säveltämää elokuvamusiikkia täältä).

Tarkoitus on lainata Blixenin kirja ja katsoa, kuinka uskollinen elokuva on alkuperäistekstille.

                                                            *      *      *      *

Ja nyt kun pääsin kirjallisuusteemaan, näytän muutakin viime viikkoina luettua:

Kirsti Mannisen - taiteilijanimeltään Enni Mustonen - uusin kirja Ruokarouva on haluttua luettavaa. Kirja on Syrjästäkatsojan tarinoita -kokonaisuuden kolmas kirja, joka aihepiiriltään ajoittuu Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen maisemiin ja tunnelmiin.



Kirjaa sai jonottaa kirjastosta (niin mahtavaa, että meillä on oma kirjastokulttuuri!) todella kauan ja laina-aikaakin myönnettiin vain kaksi viikkoa, mutta koska teksti on niin mukaansa tempaavaa, luin kirjan viikonlopun aikana ja palautin sen maanantaina seuraavan lukijan iloksi.

Mustosen kirjoihin en taida kyllästyä koskaan! Jaksan aina vaan ihmetellä, miten jollakin voi olla taito vangita lukijansa tekstin ääreen. Sanat ja lauseet soljuvat kauniisti, kirjan henkilöt tulevat aivan kuin iholle.








 Pari viikkoa sitten sain ystävältäni lainaksi Pauliina Rauhalan kirjan Taivaslaulu, joka sai ilmestyttyään runsaasti huomiota ja on mm. tällä hetkellä Gummeruksen kaikkien aikojen myydyin romaani. Vuonna 2013 Taivaslaulu valittiin myös Vuoden kristilliseksi kirjaksi.

Teksti oli kauniisti kirjoitettu, runollinenkin ja herätti paljon kysymyksiä. Kannatti lukea!





Olikohan tässä kirjakalavkadissa yhtään Sinulle tuttua kirjaa? Olisi kiva kuulla mielipiteesi, mikäli olet lukenut esim. jonkun yllätyskassista löytyneistä kirjoista.

Syyskuu vaihtuu lokakuuksi, tänään alkaa viikonloppu. Onnellista viikonvaihdetta jokaiselle täällä vierailevalle!
.




27 kommenttia:

  1. Peter Hoegia (tabletilta ei löytynyt sopivaa kirjainta) olen lukenut, mutta en tuota kirjaa. Kyllä niitä lukee, mutta ei kuulu ykkösvalintoihin. Enni Mustosen kirjat tätä uusinta lukuunottamatta on luettu ja tarkoitus on lukea sekin. Pidän Mustosen kirjoista.
    Minun Afrikkani -elokuva kestää yhä uusia ja uusia katsontakertoja. Upea elokuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin Peter Hoegista ja hänen elämäntaustastaan, joten ei ihme, jos kirjat ovat synkkäsävyisiä (no, ei varmaan kaikki).
      Ja todentotta: tuo elokuva kestää katsomisen vaikka kuinka monta kertaa.
      Kiitos kommentistasi! <3

      Poista
  2. Minun Afrikkani on tuttu niin kirjasta kuin elokuvasta, minäkin olen katsonut sen moneen kertaan. Olen lukenut myös muita Blixenin kirjoja ja olen käynyt tutustumassa hänen taloonsa Keniassa ja Rungstedlundissa Tanskassa. Jotenkin vaan jäin koukkuun Blixeniin...
    Taivaslaulu kiinnostaa, mutta en ole vieläkään saanut/ehtinyt saada sitä käsiini. Mukavaa viikonloppua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau! Oletko koskaan tehnyt päivitystä blogiisi näistä reissuista? Olisipa kiva nähdä kuvia sieltä. Oliko elokuvan talo sama kuin aito Blixenin koti Keniassa?
      Blixeniä en ole koskaan lukenut, mutta nyt aion ottaa kirjoista selvää, kun jäin vuorotteluvapaan toiselle jaksolle. Aurinkoista viikonvaihdetta, Eeviregina! <3

      Poista
    2. Kyllä se talo on mielestäni sama kuin elokuvassa. Sisällä ei saanut kuvata, mutta pihalta otin kuvia. Olen joskus aikoinaan tehnyt juttua blogiini meidän 3 kuukauden Afrikan matkasta ja joskus on ollut kuvia liittyen Karen Blixeniin.

      Poista
    3. Haluatko antaa vinkkejä, mistä kohtaa blogisi arkistoa löytäisin kuvia Afrikan matkaltasi? :)Olisi kiva käydä katsomassa ne.

      Poista
    4. Selailin blogiani vuosien ajalta ja huomasin, kuinka hankalasti sieltä löytää mitään... En ole laittanut mitään linkkejä talteen.
      Ja huomasin, etten ole meidän 3 kuukauden Afrikan reissulta kovinkaan paljoa kertonut, mutta tässä muutama vinkki: 2014 23.2 Haastetta-osiossa kerron Karen Blixenistä parin kuvan kera ja 2012 Joulut kaukaisilla mailla, kerron jouluista, joita olen viettänyt Afrikassa. Kunpa jaksais tehdä joskus jutun siitä meidän rinkkamatkasta!

      Poista
  3. Minun Afrikkani, ihana!! Taidankin laittaa hakuseen tuon Sara Blaedin, Vain yksi elämä.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainitsemasi kirja oli mielenkiintoinen ja vähän rankkaa luettavaa, mutta pakko se oli lukea loppuun saakka. Vasta vähän ennen loppuratkaisua keksin, kuka oli murhaaja.

      Kiitos, kun kävit kommentoimassa! <3

      Poista
  4. Tässä esittelemistäsi kirjoista olen lukenut vain Taivaslaulun. Olen kanssasi samaa mieltä - kannatti lukea, vaikka jotenkin raskas.
    Enni Mustonen on tuttu, luen hänen teoksiaan aina, kun käsiini saan. Siis kirjastosta. Sara Blaedelin tuon kirjan pistän listalleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taivaslaulu oli niin koskettava ja mielenkiintoisella tavalla kirjoitettu, etten yhtään ihmettele sen saaneen lukuisia palkintoja. Raskas se kyllä oli ja herätti kipeitä kysymyksiä, mutta oli se luettava kannesta kanteen.

      Poista
  5. Eipä olleet tuttuja nuo yllätyskassin kirjat. Sitäkin tutumpi ja niiiiin ihana on Minun Afrikkani- leffa, todella upea ja vaikuttava elokuva. Kirjana en ole sitä lukenut, mutta uskoisin kiehtovaksi lukukokemukseksi. Taisin lukea nuoruudessa jo Agathani elikkäs dekkarikiintiöni täyteen;) En pidä dekkareista, kavahdan ja koen epämieluisena niiden pelon ilmapiirin, murhat, väkivallan.
    Olen runotyttö, draamojen ja elämäkertojen viemä. Harmillisen vähän tulee kyllä nykyään luettua. Kirjapino pysyykin turhan pitkään yöpöydällä..

    Lokakuun lumoa sinulle Piipe! Nautihan täysin palkein vuorotteluvapaastasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten kirjoitinkin, eivät dekkarit kuulu omaankaan lukemistooni, mutta tuo yksi aloitettu kirja oli luettava loppuun.
      Mieluummin luen draamakirjallisuutta, historiallisia romaaneja sekä elämänkertoja aivan kuin sinäkin. Kirjastosta olen varannut Maarit Tyrkön uusimman kirja Kekkosesta, mutta sitä saanee jonottaa pitkään. Ennen minua oli kirjasta jo yli 30 varausta!
      Ja kiitos, Hannah! Tänään olen jo vuorotteluvapaalla ja ihmettelen hiljaisuutta ja koen kiireettömyyttä. Suloista lokakuuta Sinullekin! <3

      Poista
  6. Kiva yllätys tuollainen kirjakassi! Mustosen uusimman sain heti sen ilmestyttyä, tykkäsin kovin. Pauliina Rauhalan kirjan sain myös tuoreeltaan luettavaksi silloin kun ilmestyi, mieleenpainuva, hieno teos. Hanne-Vibeke Holstin lainasin aikanaan kirjastosta, en tainnut lukea loppuun. Minun Afrikkani kuuluu suosikkielokuviini.
    Lukuiloa pimeneviin iltoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Minttuli! Nyt onkin aikaa lukea, kun pitkä vapaani alkoi.
      Noita yllätyskasseja on kirjastossamme ollut ehkä n. vuoden verran ja nyt lainasin sellaisen kassin eka kertaa. Minusta tuo on kyllä ihan kiva idea ja aion kokeilla sellaisen lainausta joskus toistekin.

      Poista
  7. Ai, ne tekee tuommoisia yllätyskassejakin. Hauska idea. Näistä kirjoista ei ollut mikään tuttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös olekin hauska idea: lainata kirjoja sokkona? Kassiehin kootaan eri aihepiireistä kirjoja ja elokuvia ja niistä saa myös kirjoittaa arvion/palautteen.

      Poista
  8. literature is way to step in the heart for me .your selections are very interesting

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. So it really is!
      Actually I borrowed a surprise bag from our library and didn't choose the books and the movie. Do you know these books by danish writers? This possibility is quite new and a very nice idea, isn't it?
      So cool that you've found my blog! Welcome again! Have a nice day!

      Poista
  9. Onpa kiva idea tuo yllätyskassi. Olen lukenut Taivaslaulun ja vastikään Mustosen Ruokarouvan ahmaisin viikonloppuna. Olen lukenut kaikki Syrjästäkatsoja -sarjan kirjat ja tykkään. Ostin ne myös omaan kirjahyllyyni samoin kuin viimeisimmän Ruokarouvan. Minun Afrikkani olen katsonut leffana. Tällä hetkellä meneillään John Williamsin: Stoner
    Ihanaa lokakuun alkua sinulle. Tänne Savoon on ainakin täksi viikoksi luvannut aurinkoista keliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan olekin hauska idea! Olen lukenut kaikki Mustosen kirjat ja aina odotan innolla, kun uusi kirja ilmestyy. En ole ainoa fani, sillä kirjastossa on aina pitkät varausjonot. Nytkin taisi olla yli 40 lainausta ennen minua.
      Suloista lokakuuta Sinullekin! Olimme viikonloppuna Kuopiossa ja ihana keli oli silloinkin.

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Kiitos, Sussi!
      Lukeminen on niin mukava harrastus.
      Mukavaa tiistaita Sinulle!

      Poista
  11. Kiva kuulla, että Ruokarouva oli mukaansatempaava. Enni Mustonen on lempikirjailijani ja Ruokarouva on vielä lukematta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin mukaansatempaava kuten edellisetkin Syrjästäkatsojan tarina -kirjat. Toivottavasti pian saat kirjan käsiisi.

      Poista
  12. Mainion kattauksen kirjastovirkailija on sinulle laatinut. Elokuva on hieno, monta kertaa katsottu. Oi, oi niitä Robert Redfordin sinisiä silmiä. :-) Peter Hoegin yhtä kirjaa joskus yritin lukea, oli aika erikoinen. En muista selvisinkö loppuun asti.
    Täytyypä ehdotella meidänkin uudelle kirjastovirkailijalle tuota yllätyskassia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätyskassi on kyllä mainio idea ja ainahan voi ehdotella myös, mitä teemaa kassiin laitetaan. Laukaan kirjastossa on ollut yllätyskassiaiheina mm. dekkarit, maalaiselämää, romantiikka jne. Minuakaan tuo Hoegin kirja ei oikein sytyttänyt.

      Poista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!