tiistai 22. maaliskuuta 2016

YLLÄTYKSIÄ KERRAKSEEN (muistojen maaliskuu, osa 4)

Yli kolmekymmentä vuotta sitten olin au pairina Saksassa lähellä Hampuria. Matkustin perheen luo juuri pääsiäisen alla ja pääsin tutustumaan saksalaiseen pääsiäisperinteeseen. Yksi hauskoista tavoista oli suklaamunien ja -pupujen kätkeminen ympäri taloa ja puutarhaa. Perheen pojat heräsivät aikaisin pääsiäisaamuna etsintäpuuhiin. Kummallekin oli omat korit, joihin saalis kerättiin ja josta herkut sitten myöhemmin nautiskeltiin. Minulle tuollainen hauska ja jännitystä tuottava leikki oli täysin uutta. Omaan lapsuuteeni oli enemmänkin kuulunut virpomaoksien koristelu ja virpominen, vaikka suklaatakin toki syötiin.

Aikanaan siirsin tämän perinteen omille pojilleni. Monena  pääsiäisaamuna he pääsivät etsimään suklaamunia mitä ihmeellisimmistä paikoista ja yhtä hauskalta se näytti ja tuntui kuin aikoinaan saksalaisperheessäkin.  Yhtä mukavaa taisi olla suklaamunien syöminen ja erityisesti yllätyslahjojen kokoaminen.

Ja minä kun olen sellainen säästäjä, en ole hävittänyt yllätyslahjoja vaan koonnut niitä pieneen matkalaukkuun.  Siihen on myös syynsä!


Iloinen sekamelska!
Koska laukku ei vie paljon tilaa, voin huoleti säilyttää sitä vinttikomerossa ja hakea tarvittaessa pienten vieraiden iloksi. Muutama viikko sitten  2,5-vuotiaat kaksoset, kummipoikani nuorimmaiset, tutkivat, lajittelivat, vertailivat ja leikkivät matkalaukun aarteilla pitkän tovin. Sitä touhua oli ilo katsella!
Ja nyt minuakin vähän lapsettaa! Selailin uteliaisuuttani, mitä kaikkea laukku sisältää ja tällaisia sieltä mm. löytyi:





 Eri vuosina on ollut selvästi erilaisia trendejä ja keräilysarjoja. Kerran näin ohjelman, jossa kerrottiin suklaamunien yllätysten suunnittelusta ja tuottamisesta. Osa niistä on jopa arvokasta keräilytavaraa. Löytyikö näistä yhtään tuttua hahmoa? Onko teidän perheessänne harrastettu suklaamunien piilotusta pääsiäisen aikaan?

Juhlapyhänä saan perheen koolle pitkästä aikaa. Enää en kätke isoiksi miehiksi kasvaneille pojilleni yllätysmunia, mutta niillä  kuitenkin herkutellaan lounaan päätteeksi; sen verran pitää perinteistä pitää kiinni!




10 kommenttia:

  1. Tänä vuonna ensimmäisen kerran leikimme suklaamunien piilottamista:)
    Olen kuvannut pieniä vinkkejä piiloista ja pojantytär 3v saa sitten kuvien perusteella etsiä kyseisiä piiloja...:D

    Aivan ihana tuo matkalaukku ja kivoja pieniä esineitä vuosien varrelta, joukossa tutunkin näköisiä :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, miten ihanan etsintäleikin olet järjestänyt lapsenlapsellesi! Sehän on kuin kuvasuunnistusta. Mahtaa siellä olle iloinen pikkuetsivä. :)

      Poista
  2. Ajatella, että olet säästänyt nuo suklaamunien yllätykset! Arvaan pienten vieraidesi ilon, kun pääsivät leikkimään niillä!
    Meillä ei ole ollut jälkikasvun kanssa tuota piilotusleikkiä, mutta olen kyllä kuullut siitä muualtakin. Lankalauantaina tyttäret kävivät perinteisellä trullikierroksella, ja voi miten noista vuosista onkaan jo aikaa...
    Toki suklaata pitää löytyä nykyäänkin pääsiäispäydästä. Itse asiassa saimme tänään esikolta Englannista postia ja niinpäs sieltä muutaman muun yllärin joukosta löytyi myös suklaapupuja. Aikas hellyttävää:)

    Ihanaista pääsiäisen aikaa Piipe! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on todella hellyttävää saada pääsiäispostia kaukaa maailmalta. Meillä pojat kävivät aikoinaan virpomassa, mutta se oli tietysti palmusunnuntaisin. Tuota lankalauantain trulliperinnettä ei täälläpäin Suomea taideta juurikaan harrastaa.

      Hyvää pääsiäistä myös Sinulle, Hannah!

      Poista
  3. Paljon tuttuja juttuja, mulla on noita ylläreitä tallessa satoja! Osuin kerran taloyhtiön "kirpparille" jossa oli jättilaatikollinen ylläreitä ilmaiseksi. Kelpasi! Niillä ovat leikkineet omat muksut ja lukemattomat muiden muksut :) Ja pääsiäispupuhan se ne munat piilotti, niitä aina mummilassa etsittiin. Kerran oli vaari nähnytkin pupun eteisessä ;) Hauskaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau, mikä aarre sinullakin on! Teit melkoisen hankinnan!
      Onpa kiva kuulla, että sinulla on kokemuksia munanpiilotuksista. Lapsista etsimisleikit ovat aina mukavia. :)

      Poista
  4. Tuttuja hahmoja. Omasta lapsuudestani olen jäänyt kaipaamaan niitä sormuksia, joita juuri suklaamunista löytyi. Jossain kätköissä taitaa vielä ainakin yksi sormus olla tallessa. Ja kyllä sitä aikuistenkin kesken täytyy välillä heittäytyä lapselliseksi. Ostan suklaamunia joka vuosi, vaikkei toinen lapsista aina edes ehdi niitä meille syömään. Annan sitten hänet tavataessani vaikka jälkikäteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta: ennen muinoin suklaamunat sisälsivät leikkisormuksia ja taitaa minullakin olla vielä ainakin yksi sellainen sormus tallessa. Hyvä, kun kerroit tämän muiston!

      Poista
  5. On joskus leikitty piilottamista. Kyllä noista tuttujakin hahmoja löytyi. Tuntuu että ovat ihan erilaisia nykyään nämä kinderiyllätykset, laadukkaampia olivat ennen. Ei ole näin hienoja keräilysarjoja nykypäivänä.

    VastaaPoista
  6. Jotkut noista leluista voi olla jopa arvokkaita! muistaakseni ainaki noista krokotiileista on pyydetty facekirpparilla yllättävän korkeita summia!

    VastaaPoista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!