perjantai 19. helmikuuta 2016

NENÄ KIRJASSA KIINNI

Kuten jo aiemmin kerroinkin, olen tämän lomani aikana lukenut ison pinon kirjoja. Moneen kertaan olen mielessäni kiitellyt Suomen erinomaista kirjastopalvelua. Varaaminen netin kautta on vaivatonta ja noutopyyntö tulee kännykkään. Jos hakemaani kirjaa ei löydy lähikirjastosta, se tilataan muista seutukunnallisista kirjastopisteistä. On tämä upea etuoikeus ja mahdollisuus!

Viime viikolla luin muutamassa päivässä lainaamani kirjat, kun tekstit tempasivat mukaansa niin, etten malttanut edes käydä nukkumaan ajoissa (toisaalta eipä ollut aamuisin kiire mihinkään).


Jo usean vuoden ajan minun on pitänyt lukea Riitta Lemmetyisen ja Marianne Janssonin kirja Kun luostarin muurit murtuvat, ja nyt viimein hoksasin lainata kirjan, joka perustuu kirjoittajien omakohtaiseen kokemukseen luostarivuosista Maria- sisarissa Saksassa. Nuoret naiset halusivat omistautua Jumalalle ja tehdä omalla hiljaisella tavallaan evankelioimis- ja auttamistyötä ryhtymällä nunniksi, mutta luostarilaitos osoittautuikin vuosien myötä ankaraksi pakkolaitokseksi, jossa tahdin määräsi luostarin perustaja. Nunnien oma tahto murrettiin pala palalta eikä luostarin toimintaa ja johtajaa saanut  arvostella tai  kyseenalaistaa.

Kirjan oli erittäin puhutteleva, mutta aiheutti minussa myös kiukkua. Miksi ihmeessä hengellisyyttä voidaan käyttää noin räikeästi väärin? Miten joku voi ottaa itselleen niin suuren auktoriteettiaseman, että hän asettaa itsensä arvioinnin ulkopuolelle perustellen asemaansa sillä, että saa ohjeet suoraan Jumalalta oman "hurskautensa" perusteella?
Lemmetyinen ja Jansson erotettiin luostarista, kun he viimein uskalsivat kyseenalaistaa tiettyjä käytäntöjä ja vaativat Raamattuun pitäytymistä. Kirjan luettuani mietin, miten he ylipäätään ovat selvinneet noista vaikeista vuosista. Traumoja on ollut pakko työstää.

Kepeämpää lukemista tarjosivat Enni Mustosen kirjat Kielon jäähyväiset sekä Ruiskukkaseppele, (jotka luin nyt jo toiseen kertaan).
  Olen tähän mennessä lukenut kaikki Mustosen (oikeasti  FT Kirsti Manninen) romaanit ja aina odotan innolla uuden kirjan ilmestymistä. Manninen tuottaakin joka vuosi uuden kirjan ja viimeisin, 
Emännöitsijä , oli niin suosittu lainattava, että jouduin odottamaan omaa vuoroani parisen kuukautta, vaikka sallittu laina-aika oli vain kaksi viikkoa. Enpä siis ole ainoa Mustos-fani!


Jaa että miksikö olen niin ihastunut Mustosen kirjoihin? Siksi, että kirjailijalla on taito vangita lukijansa tarinan sisälle kertomalla naisen näkökulmasta Suomen historiallisia tapahtumia. Yksinkertaisesti historiamme tulee aivan kuin lihaksi luiden ympärille. No myönnän, että onhan kirjoissa  romantiikkaakin, mutta ei häiritsevästi. Toisaalta kepeää, mutta myös pohdiskelua herättävää tekstiä on ilo lukea.

Nyt kun olen jälleen päässyt lukemisen makuun, en osaa käydä nukkumaan ilman hyvää kirjaa. Tänä iltana lukuvuorossa Olli Seppälän toimittama Askelia ajassa, eri ikäisten henkilöiden uskoontulokokemuksia. Onko Sinulla tällä hetkellä jokin kirja yöpöydällä ja luvun alla?

Leppoisaa viikonvaihdetta!

24 kommenttia:

  1. Aina nenä kirjassa, melkein:) ja kirjapino yöpöydällä on korkea. Kirjaston palvelut ovat vielä maassamme erinomaiset, toivottavasti jatkossakin. Enni Mustosen kirjat ovat kyllä viihdekirjallisuuden parhaimmistoa mielestäni ja tämä Syrjästäkatsojan tarinoita-sarja, johon Emännöitsijäkin kuuluu on paras sarja hänen tuotannossaan.(Siis minun mielestäni) Luin se heti kun ilmestyi (sain tyttäreltä arvostelukappaleen)
    Lukuiloa ja mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuo Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja on kyllä huippu. Seuraava kirja ilmestyy jo toukokuussa tänä vuonna. Siinä seurataan Iidan elämää yksinhuoltajana ja kahvilanpitäjänä vuosisadan alun Helsingissä.
      Kiitos toivotuksista, Minttuli!

      Poista
  2. Minulla myös aina kirja kesken ja useimmiten kirjastosta haettu. Iltaisin on pakko nukkumaan mennessä lukea ainakin muutama sivu ja usein yöllä havahduttuani lisää, yöunien kustannuksella...
    Kirsti Manninen alias Enni Mustonen oli minun historian opettajanani jonkin aikaa keskikoulussa, mieleen jäi nuori palavasieluinen nainen. Myöhemmin hänet tunnettiin naapurikunnan eläinlääkärin vaimona ja suurperheen äitinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista, että Manninen on ollut opettajasi. Sama palavasieluinen ihminen hän taitaa olla edelleen, ainakin lehtihaastattelujen perusteella. Manninen tekee uskomattoman paljon taustatyötä kirjoilleen, joten hän on varsinainen historiantuntija.

      Poista
  3. Ainahan minulla on kirjapino sängyn vieressä, ainakin talviaikoina. Luen aika paljon dekkareita, mutta muukin käy. Olen lukenut joskus tuon nunnien kirjan. Samaa ajattelin minäkin, aika traumaattinen elämä heillä on ollut.
    En ole tainnut Enni Mustosta lukea koskaan. Mua juuri se kirjoissa oleva historia ei kiinnosta... Vaikka toisaalta luen paljon esim. keskitysleireistä kertovaa historiaa. Mukavaa lukemisaikaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eeviregina! Näinhän se onkin, että meitä kiinnostavat erilaiset asiat. Dekkareita olen lukenut joskus nuoruudessa. Tilasin itselleni David Suchetin kirjan, jossa hän kertoo ajatuksistaan Hercule Poirot'na. Poirot- sarja on jälleen telkkarissa.
      Voisitko muuten suositella joitakin keskitysleireistä kertovaa historia- tai muistelmakirjaa? Juutalaisen kansan vaiheet kiinnostavat minua kovasti, vaikka en enää nykyisin pysty katsomaan mitään aiheeseen liittyvää elokuvaa. Olen käynyt Juutalaismuseossa Berliinissä, Yad Vashemissa Israelissa ja aikoinaan yhdellä keskitysleirilläkin Pohjois-Saksassa. Juutalaisvainot ovat yksi historian häpeätahra enkä voi käsittää, miten yhtä kansanryhmää on voitu vainota ja pyrkiä totaalisesti tuhoamaan.

      Poista
    2. Onhan noita järkyttäviä kirjoja paljonkin. Osan olen ostanut, suurimman osan lainannut kirjastosta. Ensin tulee mieleen Shlomo Venezian Sonderkommando ja Zvi Barleyn Nuoruuteni keskitysleirissä.
      Nuorena luin Martin Grayn Kaikkien rakkaitteni puolesta ja Corrie Ten Boomin Kätköpaikan. Olen lukenut ne uudelleenkin.
      Myös Gerald Greenin Polttouhrit, Tadeusz Borowskin Kotimme Auschwitz ja Fania Fenelonin Auschwitzin tyttöorkesteri ovat kiinnostavia.

      Poista
    3. Kiitos vinkeistä. Lähdenpä metsästämään kirjoja kirjastosta.
      Polttouhrit on tullut aikoinaan tv-sarjanakin ja muistaakseni Meryl Streep oli yksi pääosan esittäjistä.

      Poista
  4. Moikka. Laitatko mulle s-postia tai mikä on sinun sähköposti?

    VastaaPoista
  5. Yöpöydällä on neljä kirjaa joita luen fiiliksen mukaan.
    Tuomas Kyrön kerjäläinen ja jänis, Paulo Coelho Voittaja on yksin, Jukka Laajarinne Muumit ja olemisen arvoitus ja Outi Pakkasen Macbeth on kuollut.
    Siis kaiken sorttista XD.
    Antoisia lukuhetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa mielenkiintoiselta! Varsinkin tuo Laajarinteen Muumit ja olemisen arvoitus.

      Kiitos samoin!

      Poista
  6. Kiitos kirjapostauksesta Piipe!
    Onnellista viikonloppua sinulle♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Aili Mummo! Sinullapa onkin aina mielenkiintoisia kirjaesittelyjä blogissasi.

      Poista
  7. Hei Piipe.
    Kiitos kirjavinkeistä. Itsekin olen kova lukemaan ja aina on useampi kirjaston kirja lainassa. Välillä vain on vaikea löytää kirjoja joihin voi "uppoutua". Itse kokeilin kotimaista pitkästä aikaa, Pirjo Rissasta. Tuota Enni Mustosta olen joskus lukenut ja voisin taas sillä jatkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kaikkiin kirjoihin ei välttämättä pääse sisälle. Joskus olen jätänyt lukemisen jopa kesken, kun en ole päässyt kirjan ideasta selville. Tekstin tuottaminen on melkoinen taitolaji.

      Poista
  8. Hei Piipe ymt kirjoista kiinnostuneet . Minäkin iloitsen kirjastoista, ( ja ne varmaan minusta kun lähettävät "postia" :) siksi olen ostanut monia mielenkiintoisia kirjoja kirpputoreilta ja kierrätyksestä ja antanut eteenpäin .
    Luen illalla ja yöllä jos herään . Olen varmaan vähän outo tyyppi . en lue dekkareita enkä juuri romaaneita. Rakastan henkilöhistorioita parhaita ovat olleet Stalinin, Hitlerin, ym hirmuhallitsijoista kertovat kirjat , Prinssessa ja Prinsessan tyttäret , Olin Sadamin rakastajata , Fidel Castron tyttären elämänkerta yms. Luen myös pappien ja saarnaajien elämänkertoja ja Raamattua , siellä on paljon elämänviisautta.Nuo mainitsemasi nunnat olen tavannut livenä ja ovat hienoja ihmisiä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myöntää täytyy, että minäkin joskus luen kirjoja yöllä, kun uni on paennut silmistä. Lukeminen rauhoittaa ja poistaa päässä poukkoilevat ajatukset.
      Itse olen tavannut Riitta Lemmetyisen ystäväni syntymäpäivillä ja nykyisin hän on Radio Raamattukoulun toinen kommentaattori. Lähetys tulee Radio Dein kanavalta muistaakseni tiistaisin.
      Raamattu on kirjojen Kirja!

      Poista
  9. kiintoisia kirjoja! Minäkin pidän kovasti lukemisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! Lukeminen on kyllämukavaa, kun oikeanlainen ja itseämiellyttävä kirja osuu käteen.

      Poista
  10. Kiitos kirjavinkeistä! Jos olet lukenut joskus Antoine de Saint-Exuperyn Pikku prinssin, sinun kannattaa lukea saman miehen kirjoittama Yölento, jonka löysin täällä vuokraisännän kirjahyllystä. Miehenkikin piti siitä, mainio kirja lentämisestä entisaikaa, ja viehättävää filosofista pohdiskelua elämän eri ilmiöistä. Siipien sankarit -kirja jatkaa samaa linjaa. Suosittelen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikku prinssin olen lukenutkin muutaman kerran ja kirja löytyy omasta hyllystä, joten täytyypä painaa mieleen tuo Yölento sekä Siipien sankarit. Tänään kirjastosta tarttui mukaan kirja Dietrich Bonhoefferista.
      Kiitos vinkeistä, Hitunen!

      Poista
  11. Hei Piipe, kiitos vierailustasi blogissani! Kun tulin vastavierailulle, jouduinkin suoraan kirjakeskustelun pyörteisiin ja sehän sopii mainiosti, sillä arkiminäni on kirjastoammattilainen :) Mustosen Emännöitsijä on meidänkin kirjastossamme pitkän jonottamisen takana, mutta hyvää kannattaa odottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos kivasta kommentista ja vierailusta täällä! Olen innostunut lukemaan kirjoja oikein urakalla, kun olen vapailla. Lukeminen on kyllä hauska, arjesta irrottava harrastus.

      Poista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!