sunnuntai 30. marraskuuta 2014

MARRASKUUN VIIMEINEN

 



                                     
   

                                             Tänään, ensimmäisenä adventtisunnuntaina olen

                                              * ollut laulamassa kirkossa kuoron kanssa ja yhtynyt
                                                 kirkkokansan keralla veisaamaan Hoosiannaa. Siihen
                                                 en kyllästy koskaan!
                                              * ihmetellyt outoa valoilmiötä eli auringonpaistetta
                                              * iloinnut auringonsäteiden punaamista puiden latvuksista
                                              * kuunnellut jäähileiden helinää rannassa, kun allani notkahdellut
                                                 laituri herätti laineita
                                              * miettinyt kulunutta kesää katsellessani uinuvia veneitä rannalla
                                              * sytyttänyt ensimmäisen adventtikynttilän.

                                    HYVÄÄ JA ONNELLISTA ADVENTINAIKAA!                                    

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

NUPPUJA JA KUKKASIA

Jostain syystä tämän syksyn aikana en ole saanut pidettyä kaikkia sisäkukkasiani hengissä. Harmittaa, kun pitää heittää pois kukkia, jotka aikaisemmin kukoistivat rehevinä. No, kaikki on ohikiitävää. Keväällä on yritettävä ottaa uusia pistokkaita vielä hengissä olevista kukista (toivottavasti selviävät hengissä talven yli) , mentävä ostoksille tai harrastettava pistokasvaihtoa kälyjen kesken.

Iloa tuovat sen sijaan äidiltä peritty kaktus, joka innostui tekemään muutaman kukan ja Saintpauliat sekä Pelargoniat, jotka kasvattavat honteloa vartta, mutta myös hehkuvia kukkia. En yleensä vie "Pelakuita" viileään tai pimeään talven ajaksi. 





Jos minä olen tarvinnut tämän pimeän ajan kirkasvalohoitoa, kai sitä tarvitsisivat kukatkin?

Tänään on kirkkovuoden viimeinen sunnuntai ja ensi pyhänä saamme taas kajauttaa Hoosiannan adventin alkamisen kunniaksi. Ihanaa!

Hyvää ja rentouttavaa pyhäpäivää jokaiselle täällä vierailevalle!

lauantai 22. marraskuuta 2014

"MATKUSTAN YMPÄRI MAAILMAA..."

Muistatko lastenlaulun "Matkustan ympäri maailmaa, laukussa leipää ja piimää vaan, jos mua hiukkasen onnistaa, niin uuden ystävän saan..."?

Vähän tämäntapainen olo on tullut viimeisen puolen vuoden aikana, jona olen harrastanut postcrossingia. Olen saanut jo yli 80 korttia ympäri maailmaa ja itsekin lähettänyt kortteja matkaan suunnilleen saman verran.


Postia on tullut mm. Tsekistä, Saksasta, Ruotsista, Hollannista, Japanista, Tanskasta, Venäjältä, Amerikasta ja Kiinasta. Olen aivan innoissani kaikista korteista, sillä aina saan samalla pienen kappaleen maailmaa kotiini. Jostain syystä me suomalaiset olemme yksi postcrossingin kärkimaita, sillä alan harrastajia on jo yli 17000 (Suomessa), kun esim. Tanskassa korttiringissä on vain reilu 400 jäsentä.

Itse olen saanut eniten kortteja Saksasta ja harrastuksen myötä saanut jopa yhden kirjeenvaihtokaverin. Viimeksi eilen sain häneltä kirjeen. On tosi mukavaa vaihtaa ajatuksia ja samalla harjaannuttaa kielitaitoa; muutoinhan taito taitaisi ruostua aika lailla.



Tämän harrastuksen myötä olen saanut ihastella myös mitä hienoimpia postimerkkejä. Uskomatonta, miten paljon tutkittavaa pieneen paperinpalaan voi mahduttaa. Pyrin itsekin valitsemaan hieman erikoisempia merkkejä kortteihini, sillä Suomessahan on todella hienoja postimerkkejä saatavilla. Muumimerkit saavat yleensä aina huomiota, samoin luontoaiheiset ja hassuttelevat postimerkit (esim. Duudson).

Ja kohtahan postilaatikkoon alkaa rapista myös muutakin korttipostia, kun joulu lähestyy...


lauantai 15. marraskuuta 2014

VUODET VIERIVÄT

Lauantai. Minä täällä köhisen flunssan kourissa. Tuntuu oudolta, koska en ole ollut flunssassa moneen vuoteen, mutta johtuneeko nyt siitä, etten ole muistanut syödä säännöllisesti D-vitamiinia. Toivottavasti Sinä olet säästynyt räkätaudilta!

Alkuviikosta veljeni täytti pyöreitä vuosia. Vuodet ovat menneet ihan hurjaa vauhtia. Muistan vielä isäni viisikymppiset vuonna 1975. Juhlat kestivät lopulta useamman päivän ja varsinaisena juhlapäivänä vierasta virtasi kotiin tasaiseen tahtiin. Isä oli aktiivinen politiikassa ja mukana monessa järjestössä, joten onnittelijoita riitti  nuorisoseuran johtokunnan ja pienviljelijäjärjestön edustajista kansanedustajiin ja maaherraan, joka oli myös isäni hyvä henkilökohtainen ystävä.

Tuon ajan valokuvia on hauska katsella. Naiset ovat pukeutuneet muodikkaaseen, välkehtivään lurexiin, papiljottien jäljet näkyivät hiuksissa, joillakin vierailla on jopa peruukki päässä, ilmeet ovat juhlallisen vakavia. 50-vuotispäivä oli merkittävä tapaus. :)



 
Pikkuveli syntyi marraskuussa -64. Kesällä kolusin äidin arkistoimia korttilaatikoita ja löysin aarteen viidenkymmenen vuoden takaa. Kortissa onnitellaan neljännen lapsensa saaneita vanhempiani poikalapsen syntymän johdosta:



 
Ja nyt  pikkuveli on yllättäen viisikymppinen! Tänä päivänä tuon iän saavuttaminen ei taida enää olla niin iso tapaus kuin vielä 70-luvulla. Kukaan ei saa enää keinutuolia tai kävelykeppiä lahjaksi, mieluummin sitten vaikka kuumailmapallolennon.
Yhtenä iltana ajattelin viihdyttää itseäni ja ilahduttaa minulle niin rakasta veljeäni askertelemalla kortin päiväsankarille.

 Ja tällainen siitä lopulta tuli:



 Kortti täydentyi myöhemmin vielä onnittelijoiden nimillä. Joskus on hauska näperrellä ja hassutella. Oletko Sinä tehnyt vastaavia kortteja?

Mukavaa lauantaita jokaiselle täällä vierailevalle!

lauantai 8. marraskuuta 2014

LUNTA TULI TÄÄLLÄKIN








Toissayönä maa peittyi lumivaippaan ja tuli jo aika jouluinen olo. Lapset päiväkodissa olivat niin innoissaan eikä ulos lähdössä viivytellyt kukaan. Niinhän sitä itsekin lapsena innostui uudesta lumesta eikä ulkotouhuista tahtonut saada tarpeekseen. Ensi viikolla lumet taitavat kuitenkin sulaa, mutta saatiin sentään esimakua talvesta.

Tänään olin puolison kanssa Vesalan leirikeskuksessa sielunhoitoretriitissä. Tauolla oli pakko ottaa muutama kuva ihanasta pihapiiristä ja sen vanhoista rakennuksista. Hiirulaisetkin olivat jättäneet tanssikuvionsa yhden aitan nurkalle.  Näissä maisemissa ja retriitin hoitavassa ilmapiirissä sielu sai levähtää.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

MONENLAISTA TAIDETTA








Voi, mikä ihana energiaa antava aurinko eilen paistoikaan. Yölläkin taivas oli ollut kirkas ja pakkanen sai tehdä rauhassa omaa taidettaan. Luonto oli silmiä hivelevän kaunis.





Iltapäivällä ajeltiin Jyväskylään telttojen pystytystalkoisiin. Taiteilija Ulla Aatisen 170 pikkuteltan valoteos herätti kiinnostusta ja ihastusta. Moni kävi kyselemässä taideteoksesta sekä kuvasi valaistuja telttoja. Itse lähdimme saunanlämmitykseen kahdeksan maissa, mutta taiteilija puolisoineen päivysti valomerta puoleen yöhön asti. Uutena vuotena teltat valaisivat ohikulkijoiden matkaan pellollamme.

Kuva: Ulla Aatisen Valon kylä Kirkkopuistossa juuri nyt. Samalla reissulla kannattaa poiketa taidemuseossa tutustumassa Hannes Heikuran valokuvanäyttelyyn Zone. Molemmat kuuluvat taidemuseon ja seurakunnan yhteiseen pyhäinpäivän ohjelmaan, joka jatkuu keskiyöhön asti.
Kuva: Jyväskylän kaupunkiseurakunta