maanantai 13. lokakuuta 2014

OIVALLUKSIA JA ILOITTELUA

Luin aamulla lehdestä, että legendaarinen  Aku Ankka on saanut on saanut vuoden Mensa-palkinnon oivallisesta kielenkäytöstä ja ajan hermolla pysymisestä. Aika hauska uutinen!

Toki olen itsekin aikoinaan nauttinut Aku Ankan teksteistä ja varsinkin myöhemmällä iällä hoksasin, miten veikeitä ajankuvia ja sanontoja lehteen sisällytettiin. Aku Ankka tuli lapsuudenkotiini 70-luvulla ja keskiviikko oli odotettu päivä, koska aina silloin lehti tuli postilaatikkoon. Joskus tuli pikkuveljen kanssa kinaa, kumpi lukee lehden ensin. Vanhoja Aku Ankkoja on tallessa vieläkin melkoinen nippu.

 Muistan ihmetelleeni, miten Isolla pahalla sudella voi olla niin kiltti pieni poika, joka leikkii kolmen porsaan kanssa.

  Erityisesti on jäänyt mieleen jatkosarja Vanhan linnan salaisuus, joka ilmestyi varmaan kuudessa peräkkäisessä lehdessä. Sarja oli kerrottu niin oivallisesti, ettei siitä voinut kuvitellakaan, kuka roisto lopulta on. Myös jatkosarja Prinsessa Ruusunen oli ihana, totta kai!





Kun omat pojat olivat pieniä, tilasimme heillekin Aku Ankkaa monet vuodet. Vaikka sarjakuvalehtiä on arvosteltukin lyhyistä teksteistä, olen varma, että pojille kehittyi sekä hyvä kuuntelu- että lukutaito. Sitä paitsi yhteinen lukuhetki oli samalla myös hetki läheisyydelle ja yhdessäololle.

Esikoinen toivoi poikavuosinaan aina lahjaksi uusinta taskukirjaa ja usein ostin vanhempia taskareita  myös kirppareilta. Nyt lehdet ovat kansioissaan ja taskukirjat rivissä vintin vanhassa kirjahyllyssä odottamassa mahdollista seuraavaa sukupolvea.

Millaisia muistoja sinulla on Aku Ankasta?

10 kommenttia:

  1. Samanlaisia muistoja minullakin on Aku Ankka lehdestä, minulla on kaksi vanhempaa veljeä ja meille tuli aina Aku, taisin olla lähes parikymppinen kun lehden tilaus lopetettiin :).
    Oma poikani on myös keräillyt Aku Ankan taskukirjoja ja samannäköistä hyllystyä löytyy tuolta yläkerrasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kiva yllätys, että teilläkin on kerätty Akkareita! Lehteen ja taskukirjoihin sisältyy varmasti monia mukavia muistoja.

      Täällä on nyt sumuinen ja kostea aamu,mutta selätän harmautta leipomalla ruisleipää.

      Poista
  2. Akua minäkin luin lapsena, ja edelleen on lehtiä ja taskukirjoja tallella:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä vanhoja lehtiä ja taskukirjoja kannata hävittääkään, sillä onhan teksteissä aina myös ajankuvaa. Puolisollani oli monta vuosikertaa tallessa kellarissa, mutta sitten tuli vesivahinko ja pilasi kaikki säästetyt lehdet. Se on niin harmillista!

      Leppoisaa loppuviikkoa Sinulle!

      Poista
  3. Meilläkin Aku Ankka lehti ja -kirjat olivat hyvin suosittuja, nuorempi poikani kasasi lehtiä sänkyyn, ja luki niitä!
    Ehkä hän näki myös Aku Ankka unia..:)

    Hyvää viikon jatkoa sinulle Piipe! ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa suloisilta muistoilta! Minäkin luin lapsena kipeänä ollessani ja sängyssä maatessani oikein urakalla Akkareita.

      Lempeää loppuviikkoa Sinulle!

      Poista
  4. XD olin pitkälle yli kolomikymppinen, kun lopetin Akkarin tilaamisen.
    Hauskoja syyspäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, eihän se Akkarin lukeminen ikää katso! Harmitonta ja hauskaahan se on. Esikoinen lukee myös Akun taskareita edelleen. Taitaa olla hyvää pään tyhjennystä.

      Onnellisia lokakuun päiviä myös Sinulle!

      Poista
  5. Minä en ole oikeastaan koskaan lukenut Akuja. Jonkun yksittäisen lehden Syytä siihen en tiedä, ehkei ollut perheelle varaa tilata sitä, kun olin lapsi ja nuori, en siis päässyt sen makuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus näinkin!

      Leppoisia syyspäiviä Sinulle! <3

      Poista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!