Eilen minulla oli harvinainen tilaisuus opettaa ruisleivän tekoa
Tasmaniasta tulleelle vaihto-oppilaalle. Kummilapsemme perhe halusi tarjota suomalaista eksotiikkaa vieraalleen ja hapanleivän valmistushan on sitä, jos mikä!
Leipien kohotessa pöydällä nuoret neitoset (vaihto-oppilas ja kummityttömme) kävivät läheisellä lammella kuvaamassa ja tekemässä taidetta...
... ja paistamisen jälkeen oli mukava lähteä lämmin leipä kainalossa kotiin. Toivottavasti rukiinen hapanleipä myös maistui kaukaiselle vieraallemme.
Nam!!! Pitäisi taas leipoa ruisleipää pitkästä aikaa.
VastaaPoistaOi kuinka hyvännäköstä leipää, nam .. :)
VastaaPoistaHyvältä näyttää ruisleipäsi, Piipe:)
VastaaPoistaKIitos postauksesta; hyvää sunnuntai-iltaa sinulle!
No nami!
VastaaPoistaJohan pistit houkutavan postauksen :P
Kunnon ruisleipää ei voita mikään.
Ihanaa, lumienkeli ♥