sunnuntai 28. joulukuuta 2014

VUODEN VIIMEINEN SUNNUNTAI






                     Pakkasta -13 astetta, auringonpaistetta. Yöllisen vierailijan jalanjäljet hangella.
                                                                        Talven tuntua.

lauantai 27. joulukuuta 2014

JOULU TULI, JOULU MENI

Niin tämäkin joulu  meni menojaan ja arki astui tilalle. Aikuisten ihmisten joulu oli hyvin rauhallinen: yhdessä ruokailua ja suklaansyöntiä, lepoa, kyläilyä.

Tähän jouluun mahtui kummityttäremme 18-vuotispäivien juhlinta, mutta myös yllättävä suru-uutinen: enoni nukkui pois eilen illalla. Hän ehti onneksi käydä joulupäivänä kotona aivan kuin jäähyväisvierailulla ja kuoli rauhallisesti sairaalassa sänkyynsä nukahtaen. Illalla pohdimme veljeni kanssa, että yllättävän moni sukumme jäsenistä on kuollut joulun aikaan. Viime vuonna juuri joulun alla kuoli yksi isämme sisarista ja mm. molemmat isoisämme ovat nukkuneet pois joulunpyhien aikaan. Kuolema ei katso ajankohtaa; se tulee silloin, kun on aika. Pentti-eno elää muistoissamme!




Eilen aurinko pilkahti pitkästä aikaa ja antoi toivoa ja esimakua päivien pitenemisestä. Olen niin onnellinen, että saatiin valkea joulu; viime vuonnahan satoi vettä tähän aikaan vuodesta.

Tänä iltana odottavat saunan löylyt; liekö samoin teillä?
Hyvää viikonloppua!

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

HYVÄÄ JOULUA!

                                                    Nyt taivaalle pimeän takaa
                                                    tähti on syttynyt.
                                                    Maan päälle se kirkkautta jakaa
                                                    Kaikille kansoille nyt.

                                                    Ei yksin jää yöhönsä kukaan,
                                                    kun valona Jeesus on.
                                                    Hän jokaista kutsuu mukaan,
                                                    Hän rakentaa sovinnon.
                                                                ( Anna-Mari Kaskinen)

                   HYVÄÄ JA ONNELLISTA JOULUNAIKAA TEILLE JOKAISELLE! <3

tiistai 23. joulukuuta 2014

OI BETLEHEM, SÄ PIENOINEN...


Kävin viime keväänä Betlehemissä. Vajaan sadan kilometrin etäisyydella Jerusalemista oleva  kaupunki oli täynnä elämää, ääntä ja vilskettä. Paikallisten asukkaiden seassa puikkelehti useita turistiryhmiä ja satunnaisia kulkijoita. Valtaosa kaupungin asukkaista on muslimeja, juutalaisia ja kristittyjä enää vain kourallinen. Vapahtajan syntymän aikoihinkin tuon kaupungin kerrotaan olleen pullollaan väkeä verollepanon takia. Kaikki majatalot ja yösijat olivat niin täynnä, että muuan köyhän pariskunnan piti majoittua lopulta eläintensuojaan, jossa pieni Jeesus-lapsi syntyi.

Jeesuksen syntymäkirkossa (perimätiedon mukaan rakennettu sille paikalle, jossa karjasuoja on ollut) emme tällä kertaa käyneet, mutta yhdessä paimenten kedoista kuitenkin. Ns. paimenten ketoja kaupungin alueella ja laitamilla on nimittäin peräti kolmisenkymmentä, mikä lie sitten ollut se aito niitty, jossa enkelit ilmestyivät paimenille kertomaan ilosanomaa Jeesuksen syntymästä.




 


Eräs kristitty perheyritys pitää pystyssä matkamuistomyymälää ja siellä mekin vierailimme. Jouluaiheisia paikallisesta puusta veistettyjä ja sorvattuja hahmoja ja seimiasetelmia oli mielettömät määrät. Niin kauniita, mutta myös hinnakkaita. Tällä kertaa tyydyin vain katselemaan taidokkaita käsitöitä.


Tämä pieni seimiasetelma minulla kuitenkin on. Viitisen vuotta sitten Israelista ostamani muisto koristaa tupaamme tänäkin vuonna ja muistuttaa samalla joulun todellisesta sanomasta.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

KOLME YÖTÄ JOULUUN ON...

... ja siksi on ollut niin mukavaa olla kotona kuntoutusviikon päätyttyä. Tavallisesti yritän pyhittää sunnuntaipäivän lepäämiselle, mutta tänään tein poikkeuksen: olen pessyt pyykkiä, vaihtanut lakanoita ja leiponut joulupullaa sekä monta limppua saaristolaisleipää. Se ei ole koskaan aiemmin kuulunut joulupöytäämme, mutta sillä herkutellaan nyt ainakin jossain vaiheessa.

                             Joululiinojakin olen silitellyt. Tämä retroliina pääsee tuvan pöydälle.

                             Ruipelopukki on jo päässyt vartiopaikalleen. Siinä se on tarkastellut
                             joulutouhujamme jo kolmentoista vuoden ajan. Minulle tulee aina niin liikuttavia
                            muistoja tästä rautalanka- ja sanomalehtipukista, sillä esikoisemme taiteili sen
                            ollessaan 5. luokalla. Saa nähdä muuttaako pukki ensi jouluna jo uuteen kotiin,
                            sillä pukintekijä puolisoineen on rakentamassa omaa taloa.


                                             Illalla taidetaan vielä herkutella glögillä.

Viikolla olin saanut useamman postcrossing-kortin ja näinkin hauska muuttuva kortti oli minua odottamassa.
4. adventtisunnuntai alkaa kääntyä iltaan. Joulu on jo lähellä!

torstai 18. joulukuuta 2014

JOULUA ODOTELLESSA

Viikon kuluttua tähän aikaan ollaan jo joulupäivässä. Omat  jouluvalmisteluni ovat ihanasti puolitiessä, jos lie vielä sielläkään.

Tämä viikko on mennyt kuntoutuksessa Härmässä. Onhan tämä  virkistävä ja erilainen joulunalusviikko, vaikka kotihommat mielessä ovatkin.Olen lomalla kaksi edellistä joulunaluspäivää, joten ehtii siinä vielä hyvin siivota, leipoa ja rauhoittuakin.  Lunta satoi tännekin ja maa on kauniin valkoinen ja puhdas. Taidamme saada  valkean joulun ainakin osaan maata.

Metsässä oli tänään niin ihanaa kävellä ja aistia kaikkea kauneutta ympärillä. Jouluruokaa on tullut syötyä melkein joka päivä, mutta olen myös nauttinut runsaasta salaattipöydästä. Päivittäin olen soitellut kotiin, kysellyt kuulumisia ja saanut tietää, että posteljooni on kantanut postilaatikkoomme kortteja jo kiitettävän määrän. Tänään oli tullut yllätyspaketti Saksastakin.

Ylläoleva kuva ei suinkaan ole Härmästä vaan Toivolan vanhalta pihalta Jyväskylästä. Tällä reellä lienee aikoinaan ajettu joulukirkkoon, nyt se saa seistä vanhuuden päivänsä kävijöiden ilona ja ihastuksen kohteena.

                                                                Iloista joulunodotusta!  


sunnuntai 14. joulukuuta 2014

3. ADVENTTISUNNUNTAI



Eilispäivän lumisade on kuorruttanut maiseman jo jouluiseksi.  Eilen iltapäivällä pihaan sytyttämäni kynttilät tuikuttavat vieläkin (näin aamulla) valoaan. Tänään kirkot täyttyävät joulun odottajista ja Kauneimpien joululaulujen laulajista. Itsekin olisin kuoron kanssa kirkon parvella laulamassa ellen tänään suuntaisi matkaani Härmään viikon kuntoutusjaksolle.



Hyvää ja levollista 3. adventtisunnuntaita Teille jokaiselle.

lauantai 13. joulukuuta 2014

KORTTIPOSTIA, osa 2

Jotenkin vanhat joulukortit viehättävät ja osaan korteista minulla liittyy myös vahvoja tunnemuistoja. Itsekään en ole hennonut heittää pois vanhoja kortteja, kenties seuraava sukupolvi sen jo tekee. Olen kuitenkin iloinen, että äitikin oli "hamsteri", sillä nyt nämä aarteet ovat arvokasta katseltavaa.







70-luvulla ilmestyi valokuvista tehtyjä kortteja ja aiheena taisivat useimmiten olla kynttilät, kuusenoksat sekä olkikoristeet. Maaseutujoulun ihannointi välittyi selvästi näistä korteista.


 Allaolevat kortit muistan oikein hyvin, sillä nuket oli puettu tontuiksi. Erityisen lämpimästi läikähti sisälläni, kun näin vuosikymmenten jälkeen kortin, jossa tonttunukke nukkuu punaisen peiton alla. Muistan lapsena ihailleeni tuota kuvaa; olinhan innokas nukeilla leikkijä.






Suomalaiset lähettävät tänäkin jouluna n. 37 miljoonaa joulukorttia. Kenties joku muukin tallettaa saamansa kortit, joita voi ihastella ja ihmetellä vuosikymmenten jälkeen.

Kiitän eilispäivän postauksen kommenteista! :)

perjantai 12. joulukuuta 2014

KORTTIPOSTIA

Tänään oli viimeinen päivä lähettää joulukortit halvemmalla hinnalla. Olen tänä vuonna ollut jo aikaisin liikkeellä ja kirjoittanut kortit marraskuun puolella. Tänään posti toi meille ensimmäiset kortit. Ensi viikolla niitä taitaa tulla useampi kymmenen kappaletta.

Viime kesänä toin lapsuuskodistani ison laatikollisen äidin tallettamia kortteja ja kirjeitä ja kahlasin niitä läpi kesäloman aikana. Äiti ei hennonut heittää vanhoja joulukorttejakaan pois, joten nyt vuosikymmeniä säilyneet aarteet ovat melkoisen nostalgisia. Tässäpä teillekin maistiaisia monelta eri vuosikymmeneltä (klikkaa kuvaa, niin näet sen suurennettuna):






                            



           50-luvun kortit ovat ihanan hempeitä ja pastellisävyisiä, herkkiä, mutta myös humoristisia.
           60-luvulla tyyli on jo muuttunut. Laatikosta löytyi uskonnollisia kortteja,




                     
                                                        mutta myös iloisia tonttukortteja.



                                                     
Jatkuu huomenna...